Nimi erottaa muista ja yhdistää omat vahvuudet

Kutomaan yrittäjä Katja Akkanen sinisävyinen mattorulla käsissään.Kutomaa on aina jonkun tekemää. Se kertoo käsityöperinteisestä valmistustekniikasta. Mielikuvissa sanan ympärille voi kietoutua kokonainen maailma. Näillä perustein Katja Akkasen oli helppo valita toiminimekseen Kutomaa, joka sanana oli pyörinyt hänen mielessään. Alusta asti hänelle oli selvää, että nimestä tulisi myös käsityöyrittäjäksi ryhtyneen muotoilijan tuotebrändin nimi.

Tavaramerkiksi Kutomaa rekisteröitiin toukokuussa 2021 Akkasen itse tekemän hakemuksen perusteella nopeasti alle kuukaudessa.

– Ilman muuta halusin rekisteröidä Kutomaan omaksi tavaramerkikseni. Se on iso osa brändiä. Nimi näkyy selkeästi jokaisessa tuotteessa. Haluan näin viedä omaa osaamistani eteenpäin. Mietin alussa erilaisia tuotteita ja sitä, mihin kaikkiin tavaramerkkiluokkiin tarvitsisin suojausta. Kun päädyin kutomaan mattoja, riittikin yksi tavaramerkkiluokka.

Haave todeksi tarkasti suunnitellen

Kolme mattorullaa päällekkäin eri kuvioissa väreinä sininen, harmaa, ja vihreä.Mattomallistonsa myötä Akkanen palasi ammatillisesti tavallaan alkuun, sillä ensimmäisessä tutkinnossaan tekstiiliartesaaniksi hän perehtyi kankaankudontaan. Muotoiluopintojen kautta osaaminen monipuolistui.

– Olin pitkään haaveillut käsityöyrittäjyydestä. Kun sitten viimein remontoin työhuoneen kotini yhteyteen ja laskin, etten tarvitse suurta alkupääoma, haavetta oli mahdollista lähteä toteuttamaan. Perustin toiminimen, varasin fi-verkkotunnuksen ja varmistin, että voin edetä rauhassa. Mietittävää riitti siinä, mitä alkaisin valmistaa.

Havaittuaan, kuinka hyvin räsymatot sopivat sekä Akkasen omaan että tämän ajan sisustustyyliin ja ekologisuutta arvostavaan ajatusmaailmaan, ratkaisu kypsyi. Valmiita mallistoja näytti myös olevan tarjolla vähän.

–Kaikki isoäitini ovat aikanaan kutoneet mattoja. Meillä on aina ollut lattioilla mummon kutomat matot. Itse kudoin ensimmäisen räsymattoni ala-asteella. Se on vanhemmillani vieläkin tallessa.

Tavaramerkki auttaa tunnistamaan tuotteet

Käsinkudottu matto väriltään vaaleanpunainen ja keltainen. Matossa kiinni Kutomaan tuotemerkki.Kutomaan mallisto on saanut inspiraationsa Akkasen suvussa kulkeneesta mallista ja sen muunnelmasta. Akkasen isoisoäiti kutoi Karjalassa samantyylisiä mattoja, joiden kuviota kutsuttiin Laatokanlaineeksi. Ne ovat perinteisiä paljon käytettyjä malleja, joilla on ollut eri puolilla Suomea eri nimiä. Myös kuvion koko on vaihdellut paljon.

Kutomaa-matot tunnistaa niiden vahvoista väreistä ja huolitellusta viimeistelystä. Materiaalina yrittäjä käyttää Suomessa värjättyä puuvillatrikoota, joka on tekstiiliteollisuuden ylijäämää.
Jokaisen maton Akkanen valmistaa tilaustyönä vanhaa käsityö- ja kudontaperinnettä vaalien, viimeistelee ja pakkaa käsityönä. Niin yrittäjä voi lähettää hyvillä mielin Oulussa kutomansa matot matkaan tilaajille.

Kutomaan verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Kutomaa

Turvallisuutta oman uuden brändin rakentamiseen

ErgoFinland Oy:n toimitusjohtaja Lucas LönnqvistLäpsteri kutkutti kivasti kuulijoiden korvia, kun se pulpahti esiin ErgoFinlandin kahvipöytäkeskustelussa. Siinä se oli, mitä oli lähdetty hakemaan: kertova ja hauska nimi yrityksen kehittämälle uudelle sylitasolle. Omaperäinen ja erottuva sana napattiin heti käyttöön. Samalla ymmärrettiin, että naseva nimi kiinnostaisi varmasti Suomessa muitakin ja se kopioitaisiin tuota pikaa. Siksi yritys päätti nopeasti suojata oivalluksensa ja saada yksinoikeuden sanan käyttöön.

Läpsterin kaksi erillistä tavaramerkkihakemusta jätettiin maaliskuussa 2021. Jo huhtikuun alkupuolella Läpsteri rekisteröitiin ErgoFinlandin tavaramerkeiksi sekä sanamerkkinä että kuviomerkkinä, jossa on sanallinen osa tavaramerkkiluokassa 9 tietokonelaitteiden telineet ja kannettaville tietokoneille soveltuvat telineet. Markkinoille tuote lanseerattiin syyskuussa 2021.

– Läpsteri on sanana niin suomalainen, että rekisteröimme sen ainakin aluksi vain Suomessa. Jos näyttää tarpeelliselta, laajennamme suojausta. Muiden tuotteidemme nimiä meillä on ollut jo aiemmin suojattuna yhteensä kymmenellä EU-tavaramerkillä, kertoo ErgoFinland Oy:n toimitusjohtaja Lucas Lönnqvist. Yllättävän nopeasti syntynyt Läpsterin kuviomerkki on hänen itsensä suunnittelema.

Vaalitaan ansaittua laatumielikuvaa

Läpsterin kuviomerkki, jossa on sanallinen osaLäpsterin suojaamisen tavaramerkillä Lönnqvist näkee ensi sijassa turvallisuusasiana, joskin sitä luonnollisesti hyödynnetään myös markkinoinnissa.

– Emme voisi sallia, että nimen väärinkäytöllä harhaanjohdettaisiin asiakasta. Meidät tunnetaan laadukkaista tuotteista, onpa kyse omista tai edustamistamme ergonomia- ja työhyvinvointituotteista. Niitä kehitettäessä, testattaessa ja valittaessa teemme tiivistä yhteistyötä työterveysasiantuntijoiden kanssa. Läpsterillä on paikkansa vahvojen brändiemme joukossa ja rekisteröidyn tavaramerkin ansiosta voimme rakentaa sen omaa brändiä turvallisin mielin.

Läpsteriä lähdettiin kehittelemään suuren asiakkaan kyselyn pohjalta, kun markkinoilta ei löytynyt yhtään laadukasta valmista ratkaisua. Alusta alkaen oli selvää, että ErgoFinland halusi tehdä mahdollisimman ekologisen tuotteen.

Läpsteri-sylitaso on täysin kotimainen tuote, valmistusta ja raaka-aineita myöten. Kansi on kierrätettävää massiivilaminaattia ja alusta kierrätetyistä pullonkorkeista valmistettua huopamaista materiaalia. Läpsterillä, kuten myös perheyhtiö ErgoFinlandilla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-merkki.

Hybridityö lisää tuotteiden räätälöintitarvetta

ErgoFinlandin juuret ulottuvat vuoteen 1982. Ensimmäisen keskihiiren myötä alkoi isompi kehitysbuumi ergonomiatuotteille 1990-luvun lopulla. Omaa tuotekehitystä ja valmistusta on ollut Suomessa vuodesta 2015. Sen lisäksi yritys toimii huolella valittujen ja tunnettujen kansainvälisten brändien tukkurina.

Myynti hoituu lähes kokonaan jälleenmyyjäverkoston kautta. Yrityksellä on Helsingissä showroom ja kansainvälisesti toimiva, markkinointia edistävä verkkokauppa. Toisen polven yrittäjä Lucas Lönnqvist näkee ErgoFinlandin tärkeimpänä fokuksena tukea jälleenmyyjiä asiantuntijaroolissa.

– Muuttunut työelämä vaatii uutta ajattelua. Perinteisen toimistotyön rinnalla monipaikkainen työ ja etätyö tarvitsevat omat räätälöidyt ergonomia- ja työhyvinvointiratkaisunsa. Monet yrityspäättäjät varsinkin Suomessa ja Ruotsissa ovat tämän jo ymmärtäneet.

ErgoFinland Oy:n verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: ErgoFinland Oy

Uudella tavaramerkillä tuttu tehtävä erottuu markkinoilla

Stedi on käteisrahahuolto- ja turvallisuuspalveluja tarjoavan Reila Palvelut Oy:n brändinimi palveluvartijalle. Hänen työstään noin 70 prosenttia koostuu turvallisuustehtävistä ja loppu muusta työstä. Stedien työkavereita ovat vahvasti asiakaspalvelupainotteiseen työhön keskittyvät Seifi-turvamyyjät sekä vartijat.

Stedi rekisteröitiin Reilan tavaramerkiksi maaliskuussa 2021. Pari vuotta aiemmin rekisteröity Seifi-tavaramerkki on jo vakiinnuttanut asemansa alalla. Palvelujen kehittymisen myötä myös uusia rekisteröintejä on vireillä.

Uudelleenbrändäys eteni nimestä nimikkeisiin

Reila Palvelut syntyi vuonna 2019, kun lähes kaksikymmentä vuotta toimineessa Rekla Oy:ssä oli aloitettu yhdessä mainostoimiston kanssa huolella valmisteltu uudelleenbrändäystyö. Yrityksen nimestä haluttiin entistä raikkaampi. Samalla turvapalvelut tuotiin vahvemmin mukaan liiketoimintaan ja työtehtäville lähdettiin hakemaan kiinnostavasti puhuttelevia nimiä.

– Brändäyksen keskeinen lähtökohta oli erottua omien nimien kautta turvallisuusmarkkinoilla, joilla yleisesti käytetään vain tiettyjä vakiintuneita tehtävänimikkeitä. Muutoksella pyrimme lisäämään palvelutarjontamme kaupallista kiinnostavuutta. Lisäksi halusimme herättää työntekijöiden mielenkiintoa puhuttelemalla heitä eri lailla ja tarjoamalla uusia väyliä alalle tuloon sekä hyviä koulutus- ja etenemismahdollisuuksia, kuvaa Reilan asiakkuus- ja myyntijohtaja Jussi Kauppinen.

Stediä on toistaiseksi brändätty kevyesti. Sitä on käytetty lähinnä palveluiden myyntityössä. Nimen vahvempi jalkauttaminen arkeen on edessäpäin.

Tavaramerkit varmistavat turvallisen brändäysmatkan

Kun Reilassa aloitettiin erilaistuvan tuoteperheen rakentaminen, tavaramerkkien antama IPR-suoja nousi vahvasti esiin. Kauppinen toteaa, että juuri tavaramerkein varmistettiin brändimatkan turvallinen eteneminen.

– Kun panostamme brändityöhön, haluamme suojautumalla välttää sekä taloudelliset että maineriskit. Tavaramerkkityöhön saimme arvokasta apua emoyhtiöstämme S-ryhmästä ja sen käyttämästä asiantuntijatoimistosta. Tavaramerkkiluokkien kanssa jouduimme jumppaamaan vähän, kun yritimme miettiä ja katsoa tarpeeksi kauas myös liiketoiminnan kehittymisen myötä avautuvia mahdollisuuksia. Yhteistyössä asioita tuli pohdittua monelta kulmalta, mikä on ollut mielenkiintoista ja itselle hurjan opettavaista, Kauppinen kertoo.

Lakisääteisellä alalla toimiminen tuo oman lisänsä brändäykseen ja vaatii Kauppisen mukaan vähän taiteilua. Laki määrittelee esimerkiksi vartijan työasuun liittyvät merkit ja tekstit.

Reila Palvelut on kasvanut vajaassa kolmessa vuodessa 60 työntekijän yrityksestä lähes 400 henkeä työllistäväksi ja 30 miljoonan euron liikevaihtoa tekeväksi S-ryhmän tytäryritykseksi. Yritys tuottaa palveluja yli 2 000 asiakastoimipaikkaan, ja se on käteisraha- ja vartiointipalveluja tuottavista yrityksistä suurin kotimainen toimija. Yrityksen toiminta on vahvassa kasvussa ja laajenee parhaillaan pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.

Reilan verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Reila Palvelut Oy

Suojaus on kasvun edellytys, sen helppous yllätti

Markkinointi- ja kasvujohtaja Joonas KoivumaaSiiwege mahdollistaa tulisilla ”siivillä” herkuttelun myös kasvissyöjille. Seitanista, eli vehnägluteeni-kikhernepohjaisesta kasviproteiinista valmistettuja Siiweggeitä on tarjoiltu kanansiipiin ja kastikkeisiin erikoistuneissa Siipiweikot-ravintoloissa kolmisen vuotta. Helmikuussa 2021 Siiwege rekisteröitiin ravintola- ja kastikeliiketoimintaa pyörittävän Hot Wings Oy:n, tai tutummin Siipiweikkojen, tavaramerkiksi.

Parin viime vuoden aikana Hot Wings on rekisteröinyt itselleen seitsemän tavaramerkkiä. Suojauksen tarpeellisuus nousi esiin vuonna 1993 perustetun yrityksen toiminnan lähdettyä huimalle kasvu-uralle. Huomattiin, ettei Siipiweikot aputoiminimenä antanut parasta mahdollista suojaa yrityksen aineettomalle omaisuudelle.

Markkinointi- ja kasvujohtaja Joonas Koivumaa ryhtyi ohjaamaan brändin vahvistamista ja suojaamista sekä siirtämään käytäntöön opintojensa kautta tutuksi tullutta tavaramerkkitietoutta. Syvemmälle sukeltaminen lisäsi mielenkiintoa asiaan.

– Tavaramerkin hakeminen osoittautui odotuksianikin helpommaksi. PRH:n tavaramerkkineuvonnasta sain hyviä vinkkejä tavaramerkkiluokkien määrittelyyn sekä vihjeitä mahdollisia tuleviakin tarpeita ajatellen. Otimme tavaramerkkiluokissa varman päälle, vaikka voihan luokkia lisätä myöhemmin. PRH:n tietopalvelusta löysin mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, millaisia sloganeita on rekisteröity ja mihin tavaramerkkiluokkiin.

IPR-hallintaan riittää maalaisjärki

Siiwege-ateriaMitä enemmän Koivumaa paneutui tavaramerkkiasioihin, sitä vakuuttuneemmaksi hän tuli suojaamisen merkityksestä ja tärkeydestä. Tavaramerkin rekisteröinti on investointina hänestä pieni, kun sen suhteuttaa saatavaan 10 vuoden suojaan.

– IPR:n merkitys on noussut selkeästi esiin myös, kun yhteistyömme isojen toimijoiden kanssa on lisääntynyt. Suojaus on monessa mielessä kasvumme edellytys jatkossakin. Rekisteröity tavaramerkki on iso plussa ja sen toteutus on helppo setti. Pakko sanoa, että harmittaisi, jos suojaus olisi jäänyt tekemättä tiedonpuutteen takia tai siinä luulossa, että sitä varten pitää palkata lakialan ammattilainen. Maalaisjärjellä pärjää hyvin pitkälle.

Siiwege on Hot Wingsin ensimmäinen tuotetavaramerkki. Muut rekisteröinnit liittyvät Siipiweikot-sanaan ja iloisella ilmeellä uudistettuun Weikko-ankka-kuviomerkkiin sekä palveluihin. Viimeisimpänä rekisteröintinä on slogan: Parempi siipi suussa kuin siipi maassa.

– Siipiweikot-brändin peruselementit on suojattu. Jos jotain erikoisjuttuja tulee, nyt osaamme suojata ne tuoreeltaan. Valvomme oikeuksiamme ja olemme tarvittaessa valmiita puolustamaan niitä.

Perheyrityksessä jatkuu rento Weikko-meininki

Hot wingsit ovat Pekka Yli-Houhalan Amerikan tuliainen, joka laskeutui 1990-luvun alkupuolella Lempäälään ja Tampereelle ja sittemmin myös pääkaupunkiseudulle. Siipien maku oli hänestä kerta kaikkiaan koukuttava. Niiden nauttiminen kokosi yhteen samanhenkisiä ryhmiä, erityisesti ravi- ja lätkäväkeä. Sitä kautta keksittiin Siipiweikot-nimi. Se oli sopivan suomalainen, vaikka se tuntuikin yrittäjästä alussa vähän oudolta. Kanta-asiakkaiden keskuudessa nimi lyheni Siippariksi. Nyt yritystä vetää Pekan tytär Laura Yli-Houhala.

– Weikossa ja meissä yhdistyy rentous, rouheus ja taito osata nauraa. Henkilökunnassamme on monenlaisia Weikkoja, kertoo Rentoweikoksi tunnistautuva Koivumaa.

Tavallisimmin kasvisherkuttelija nauttii Siiweggeensä isona ateriana muiden tapaan. Mukaan kuuluvat mieto, tulinen tai vielä tulisempi kastike, ristikko-, kierre- tai bataattiranskalaiset, kurkku-, porkkana- ja selleritikut sekä sinihomejuustodippi.

Siipiweikkojen verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Hot Wings Oy

Väriyhdistelmä vie ajatukset tuttuun makumaailmaan

Kun toffeeseen yhdistetään salmiakkia, syntyy hopeanhohtoinen seos. Siitä lienee saanut nimensä Cloetta Suomen edeltäjän makeisyhtiö Hellaksen vuonna 1963 markkinoille tuoma aivan uudentyyppinen makeinen, Hopea Toffee. Maun lisäksi salmiakkitoffeepatukan käärekin erottui muista, ja sen raidallinen värimaailma jäi ihmisten mieliin.

Välillä Hopea Toffee oli lyhyesti pois makeishyllyiltä pariinkin otteeseen, mutta palasi sinne näyttävästi vuonna 2013 kuluttajien ponnekkaiden pyyntöjen tuloksena. Retrobuumin vauhdittamana klassikkomakeinen ponkaisi saman tien sen syksyn myydyimmäksi makeispussiksi.

– Kun meille syntyi ajatus, että haluaisimme käyttää vakiintunutta väriyhdistelmää laajemminkin, selvitimme värimaailman tunnistettavuutta kuluttajakyselyin. Hämmästyimme, miten suuri fanijoukko Hopea Toffeelle löytyi ja mitä kaikkea, esimerkiksi lapasia ja villasukkia oli tehty selvästi tunnistettavin värein, kertoo Cloetta Suomi Oy:n markkinointijohtaja Hanna Korhonen.

Nyt raitamerkki löytyy muutamien Cloettan eri makeisbrändien makumaailmasta. Sen tuttuus lisää selvästi kysyntää. Esimerkiksi Jenkki-pastillien neljästä mausta Hopea Toffee on suosituin.

Tavaramerkin erottamiskyky saavutettu käyttönäytön kautta

Värimerkki rekisteröitiin Cloetta Suomen tavaramerkiksi tammikuussa 2021 tavaramerkkiluokassa 30 makeisille, purukumille ja toffeemakeisille. Värimerkin katsottiin tulleen erottamiskykyiseksi tavaramerkiksi vuosikymmeniä kestäneen käytön kautta.

Aiemmin oli tavaramerkeiksi rekisteröity jo Hopea Toffee -sana- ja -kuviomerkit.

– Hopea Toffeella on valikoimassamme selkeästi oma paikkansa. Meillä on paljon brändejä ja koko joukko tavaramerkkejäkin, mutta uusia emme tule juuri rekisteröimään joitain alabrändejä ehkä lukuun ottamatta. Pikemmin olemme supistamassa tavaramerkkisalkkuamme nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavaksi.

Tuotteet tuttuja, yritysbrändi tuntemattomampi

Cloetta on monien vaiheiden kautta syntynyt Pohjoismaiden johtava makeisyritys. Konsernin osana Cloetta Suomi työllistää noin 230 henkilöä, joista valtaosa on myyntikentällä. Suomalaisten makutottumusten ymmärtäminen ohjaa tuotekehitystä, ja kuluttajatutkimukset antavat tietoa oman asiakaskunnan makumieltymyksistä. Valmistus tapahtuu eurooppalaisilla tehtailla.

– Hopea Toffeet tekee sopimusvalmistajamme Italiassa. Siellä, kuten muuallakin Euroopassa kollegat kyllä hämmästelevät makutottumuksiamme. Hollannin suolainen lakritsi muistuttaa sentään vähän meidän erikoisuuttamme, markkinointijohtaja kertoo.

Makeisten ystävien tuotetoiveita Cloetta saa eniten oman kuluttajapalvelunsa kautta. Usein niissä kaivataan takaisin vanhoja makuja. Korhosen mukaan toiveiden toteuttaminen voi olla haastavaa esimerkiksi muuttuneen tuotantoteknologian tai raaka-ainelainsäädännön vuoksi.

– Onneksi Hopea Toffeen palautus toteutui helposti ja toive on osoittautunut aidoksi ja kestäväksi. Joskus nimittäin pitkältä ajalta olevat makumuistot eivät vastaakaan enää nykypäivää, vaan ovat nekin osoittautuneet ajan kultaamiksi.

Värimerkin rekisteröinnin edellytykset

Värimerkillä tarkoitetaan merkkiä, joka koostuu pelkästään yhdestä väristä tai värien yhdistelmästä ilman ääriviivoja. Kun värimerkkiä haetaan, hakijan pitää ilmoittaa tarkat värisävyt käyttämällä yleisesti tunnettuja värikoodeja.

Esimerkiksi Cloettan rekisteröimän värimerkin merkinselitys kuuluu näin: Merkki koostuu punaisista, hopeista ja mustista raidoista, jotka vuorottelevat graafisen kuvauksen esittämällä tavalla. Punaiset ja mustat raidat vuorottelevat siten, että hopea raita on niiden välissä. Väriselitys: punainen (PMS 199 C), hopea (PMS 877 C) ja musta (PMS Black 6 C).

Cloettan verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Cloetta Suomi Oy

Kulttuuripääkaupungin mielikuvallinen minitarina

Oulu 2026Oulu 2026 -kuviomerkki, jossa on sanallinen osa, rekisteröitiin tavaramerkiksi joulukuussa 2020, puoli vuotta ennen kuin kaupunki kesäkuun 2021 alussa valittiin voittajaksi Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkikilpailussa.

Tavaramerkillä suojattu lumihiutale-aurinkomerkki on keskeinen Oulu 2026 -brändin kuvaaja ja tunniste. Sillä erottaudutaan ja pystytään osoittamaan tarjotun kulttuuripääkaupunkituotteen tai -palvelun aitous ja luvallisuus. Rekisteröinti tehtiin viiteen tavaramerkkiluokkaan, kun oli selvää, mitä kaikkea hankkeessa ainakin halutaan toteuttaa.

Oulun kaupungin lisäksi hankkeessa on mukana 32 pohjoisen alueen kaupunkia ja kuntaa. Merkissä yhdistyvät mielikuvallisesti alueen tärkeimmät vetovoimatekijät. Se avaa minitarinan, mitä on olla neljän vuodenajan pohjoinen alue, jolta löytyy moninaista osaamista.

Merkki luotiin brändin perusosaksi

Oulu 2026 -merkki suunniteltiin pian hanketyön käynnistyttyä vuonna 2017. Se otettiin käyttöön tekemällä muun muassa tarroja ja postikortteja, lautapeli sekä paitoja, jotka päällä vedettiin hankkeen esittelytkin. Hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen myöntää, että Oulussa tehtiin itsevarmasti voittajahakemusta.

– Merkki tuo näkyvyyttä ja viestii positiivista fiilistä. Kansainvälisestikin se on herättänyt mielenkiintoa. Selkeä brändi on hyvä tapa viestiä. Meille oli alusta alkaen selvää, että haluamme brändin tukevaksi osaksi graafisen tunnuksen. Se kuten lähes kaikki muukin materiaali on tehty pääasiassa omin voimin. Työ haisee ja näyttää aidosti meiltä ja käsin tehdyltä.

Suunnittelun vahvan pohjatyön teki Oulun kaupungin AD Niina Teräslahti. Loppuhiontaan osallistui joukko asiasta innostuneita. Hankejohtaja muistelee, kuinka hän itse piirteli kesämökillä paperilapulle viivoja vähän eri asentoihin ja sai näin merkkiin kiinnostavaa liikettä.

Hiljattain Oulun kaupunki on rekisteröinyt tavaramerkikseen myös Oulu 2026 Arctic Food Lab -kuviomerkin. Alahankkeen tavoitteena on kehittää arktista ruokakulttuuria. Merkki pohjautuu Oulu 2026 -kuviomerkkiin.

– Muita vastaavia tarpeita ei ole näköpiirissä, ja aikomuksemme on keskittää brändin rakentaminen yhden visuaalisen elementin ympärille, toteaa Rantala-Korhonen.

Monen vuoden kehittämismatka

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026Oulu 2026 -kulttuuripääkaupunkihankkeen kantavana teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos. Tavoitteena on luoda ja tuoda kulttuuria, hyvinvointia ja elinvoimaa pohjoiselle alueelle. Alusta asti alueen asukkaita ja toimijoita on osallistettu ideointiin, suunnitteluun ja elinvoiman kasvattamiseen tähtäävään omaan toimintaan.

– Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteli lisää alueemme tunnettuutta ja tuo näkyvyyttä. Pienemmille kuntakumppaneille se tarjoaa mahdollisuuden olla mukana jossain itseä suuremmassa. Saamme myös henkisen edun hakiessamme EU-rahoitusta kulttuurihankkeillemme. Lisäksi meillä on valmiina tarvittavia kansainvälisiä kontakteja. Aktiiviset toimijat keräävät hyödyn, muistuttaa Rantala-Korhonen.

Oulu 2026 -projektin talousarvio vuosille 2021–2027 on 50 miljoonaa euroa, josta Oulun kaupungin osuus on 20 miljoonaa. Vuoden 2022 alussa kulttuuripääkaupunkiprojektin valmistelu ja toteutus siirtyy kaupungin perustamalle kulttuurisäätiölle. Eikä Oulu 2026 pääty kulttuuripääkaupunkivuoteen, vaan kulttuuriperinnön siirto jatkuu 2027–2028.

 

Oulu 2026 -kulttuuripääkaupungin verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Oulun kaupunki. Piia Rantala-Korhosen kuva: Harri Tarvainen / Oulun kaupunki

Sanaleikistä syntyi hauskasti erottuva tavaramerkki

Stagent Oy:n toimitusjohtaja Juuso ElorantaStage plus Agent, siis Stagent. Vuonna 2017 perustettu ohjelmatoimisto välittää esiintyviä taiteilijoita erilaisille esiintymisareenoille ravintoloista yksityis- ja yritystilaisuuksiin. Kekseliäs nimi ponnahti välittömästi suosikiksi pienen porukan kokoonnuttua aivoriiheen ennen yrityksen perustamista.

– Stagent tuntui heti hauskalta. En edes muista, mitä muita nimiä oli esillä. Perusajatuksena meillä oli, että nimi olisi melko lyhyt, iskevä ja mieleenpainuva, kertoo Stagent Oy:n toimitusjohtaja Juuso Eloranta.

Vaikka nimi on monikieliseksi sopiva, pientä säätöä on Elorannan mukaan ollut siitä, lausutaanko Stagent suomalaisittain niin kuin kirjoitetaan vai englantilaisittain steitsent. Kumpikin käy. Itse yrittäjät käyttävät suomalaista muotoa. Elorannan lisäksi yrityksen perustajiin kuuluvat kaksi aiemminkin yrittäjinä toiminutta muusikkoa.

– Alussa meille kävi kuten monelle muullekin yritykselle, ettemme heränneet heti huomaamaan, kuinka tärkeää on suojata oma nimi ja brändi, ettei tulisi epäselvyyksiä tai suoria väärinkäytöksiä keksimämme nimen käytön suhteen. Tärkeää tietoa asiasta saimme muun muassa PRH:n uutiskirjeistä. Niinpä hoidimme asian kuntoon.

Stagent-sanamerkki rekisteröitiin tavaramerkiksi marraskuussa 2020.

Suojaus antaa vähällä vaivalla työ- ja mielenrauhaa

Eloranta toteaa tyytyväisenä, että onneksi Stagent-nimi on nyt suojattu ainakin Suomessa tavaramerkillä. Hiljattain on nimittäin selvinnyt, että Euroopassa on kansainvälisille markkinoille suuntaava startup-yritys, joka on rekisteröinyt stagent.com-domainin. Yrittäjää vähän harmittaa, että he huomasivat rekisteröidä itselleen vain fi-verkkotunnuksen ennen yrityksen perustamista.

Tavaramerkin hakuprosessia Eloranta pitää nopeana ja yksinkertaisena. Myös tavaramerkkiluokka löytyi Stagent-ohjelmatoimistolle helposti.

– Tavaramerkki brändin osana vahvistaa osaltaan visiotamme olla luotettava ja helposti lähestyttävä yritys. Seuraavaksi pitää hoitaa logomme suojaaminen rekisteröimällä se. Olemme kuitenkin käyttäneet jo sitä, ja se näyttää toimivan hyvin.

Jokainen tilaisuus on ainutkertainen

Stagent välittää esiintyviä taiteilijoita ravintoloihin ja erilaisiin yksityis- ja yritystilaisuuksiin, kuten häihin, lastenjuhliin, syntymäpäiville, siunaustilaisuuksiin, messuille, pikkujouluihin, läksiäisiin, harjannostajaisiin, avajaisiin tai mihin ikinä. Tarjolla on lastenmusiikkia, taikureita, koomikoita, trubaduureja, bilebändejä, klassista musiikkia, rockia, bluesia tai muuta.

Lisäksi yritys tarjoaa esiintyville taiteilijoille mahdollisuuden toimia ohjelmatoimiston palveluksessa.

– Hoidamme asiat kuten sovitaan ja teemme kaikki kaikkea. Se varmistaa, että asiat hoituvat joustavasti ja nopeasti. Palkat lähtevät esiintyjille, kun työ tehty eikä vasta viikkojen päästä, lupaa Eloranta.

Stagentin verkkosivut

Teksti ja henkilökuva: Marjo Rautvuori

Kuva: Stagent Oy

Kireitä siimoja maineikkailla välineillä

Tuohia-kuviomerkkiKalajutut ovat kalajuttuja ja niitä riittää. Mutta kun kalastajat vaihtavat keskenään kokemuksia, puheet ovat totisinta totta. Niissä vilahtelevat toistuvasti maineikkaat brändit. Niiden välineisiin voi luottaa ja niillä varmistaa parhaat saaliit. Tässä joukossa haluaa itsekin polvenkorkuisesta kalastanut Tero Tuohimetsä nähdä myös Tuohia Oy:n. Sen hän perusti yhdessä Sari-vaimonsa kanssa vuoden 2020 alkupuolella.

Tuohia rekisteröitiin tavaramerkiksi lokakuussa 2020 erilaisille kalastustarvikkeille ja -välineille tavaramerkkiluokassa 28. Kyseessä on kuviomerkki, jossa on sanallinen osa. Parhaillaan on pohdinnassa suojauksen laajentaminen kansainvälisesti.

Yrityksen synnyn ratkaisevana osana on täkykalaviehe Viikin Raksi, jonka valmistus käsityönä ja kehittäminen siirtyi Tuohialle liiketoiminnan oston myötä. Pitkään markkinoilla olleilla vieheillä on mallisuojaus vuodelta 1997.

Oikeita asioita oikeaan aikaan

Tuohialla on kehitteillä kalastajien aitoihin tarpeisiin suunniteltuja innovatiivisia vieheratkaisuja sekä muita uusi tuotteita. Lisää tavaramerkkejä on tulossa hakuun.

Tuohia Oy:n perustaja Tero Tuohimetsä kalassa soutuveneessä.Tuohimetsällä on ollut vireillä myös patenttihakemuksia ja uutuustutkimuksia on teetetty. Lähes viikoittain yrittäjä on yhteydessä IPR-toimistoon, josta saa tarvittavaa erityisasiantuntemusta. Vain tavaramerkkihakemukset ovat hänestä niin helppoja, että niitä kannattaa ryhtyä tekemään itse.

Brändäämisen kannalta tavaramerkki on yrittäjän mielestä aivan välttämätön. Mielenkiintoista hänestä on, että muodonkin voi suojata tavaramerkillä.

Tuohimetsälle immateriaalioikeuksien suojaus on tullut tutuksi eri yhteyksissä. Tuohiassa suojausasioissa ollaan valmiit kulkemaan etukenossa.

– Kokonaisvaltainen ajattelu ja toiminta varmistaa, että IPR:n hallinta pysyy itsellä, oma jälki näkyy eikä työhön panostus valu hukkaan. Suojausasiat ovat olleet viime aikoina kovasti esillä, ja olen törmännyt hämmästyttäviin laiminlyönteihin. Viikin Raksin mallisuoja on kyllä pitänyt.

Iso kala tarttui yllättäen koukkuun

Yksi kohtalokas tarvikeostosmatka Viikin Raksiin teki aiemminkin yrittäjänä toimineesta Tuohimetsästä osa-aikayrittäjän. Tarjottu mahdollisuus oli liian houkutteleva, kun hintakin saatiin hierottua perustellusti kohdilleen.

Viisi vuotta vierähti välissä kokonaan toisen palveluksessa. Perheyrityksessä mukana olevalta vaimolta Tuohimetsä saa usein hyviä huomioita. Yrityksen nimeäkin pyöriteltiin yhdessä.

– Alkuosa saatiin omasta sukunimestämme. 1930-luvulla tehty nimen suomennos pohjautui aikoinaan suvun hallussa olleeseen tuohimetsäpalstaan. Tuohia tuntui meistä sopivan luonnonläheiseltä ja käsityöhenkiseltä.

Kireys kuuluu siimoihin, ei ilmeisiin

Tuohian pakkauksiaTuohiassa tehdään töitä suupielet ylöspäin. Yrityksen ulkoasuun onnistui UNELMA Creative Housen Jesse Karjalainen luomaan yrittäjien toivomaa rosoisuutta. Pakkauksissa on selkeästi mukana luonto- ja kalastusteema.

Markkinointia on tehty puskaradion lisäksi lähinnä sosiaalisessa mediassa. Pääsyä tapaamaan kalastajia messuilla ja kalastuskilpailuissa Tuohimetsä odottaa innolla.

– Tuohia on nyt lempilapseni, jossa yhdistyvät intohimoni innovaatioihin ja kalastukseen. Koko ajan pyörii mielessä, millaista markkinointimateriaalia voisi tuottaa ja miten aktivoida kalastuksen harrastajia. Täytyy myöntää, että kotoa tulee välillä jupinaa jatkuvasta somen seuraamisesta, Tero Tuohimetsä naurahtaa.

Kysymykseen, mitä kalastaja itse valmistaa, kun hän haluaa oikein herkutella, tulee vastaus silmänräpäyksessä: kylmäsavulohipastaa tai kuhawokkia.

Tuohian verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Tuohia Oy

Rusetööri valmiina myös kahvikärräilyyn

Kun SÖÖR-puurusettien menekki muun juhlapukeutumiskaupan tapaan tyssäsi täysin koronarajoitusten myötä, muotoilija Hermanni Vuorisalo keksi itselleen uutta tekemistä. Pian käsityöyrittäjän suunnittelupöydällä valmistui maitokärryn pohjaan kootun kahvilan malli. Kärräilemällä pääsisi tapaamaan ja palvelemaan ihmisiä. Siinä sivussa voisi esitellä omaa kaula-asustesarjaansa.

SÖÖR-sanamerkin Vuorisalon erityisesti kansainvälistä kauppaa varten vuonna 2018 perustama Hermandia Oy oli rekisteröinyt tavaramerkiksi rusetit sisältävässä tavaramerkkiluokassa 25. Nyt tuli ajankohtaiseksi laajentaa yksinoikeutta tavaramerkkiin uudella hakemuksella. SÖÖR rekisteröitiin sanamerkiksi ravitsemis- ja juomien anniskelupalvelut sisältävään tavaramerkkiluokkaan 43 syyskuussa 2020.

Mutta ajat muuttuivat. Kun päästiin taas järjestämään juhlia, Hermandian verkkokauppa virkosi. Kahvia SÖÖR -kahvikärrykonsepti siirtyi toistaiseksi odotustilaan.

Suomalaisten IPR-ymmärrys kaipaisi kohennusta

Vuorisalo sai perustietoja aineettoman omaisuuden suojausmahdollisuuksista muotoiluopintojensa yhteydessä, mutta häntä ihmetyttää, miksei IPR:n merkitystä Suomessa oikein edelleenkään ymmärretä ja osata laskea.

– Monen yrityksen taseessa aineettoman omaisuuden arvo on nolla euroa. Muualla maailmassa tilanne on ihan toinen. Jos tähtäimessä on luoda brändiä, erityisesti kansainvälistä, ydinosa on IPR-suojaus. Muodin puolella tavaramerkki on yleensä ainoa, johon saa yksinoikeuden.

SÖÖR-puurusettien muotoilukin on tunnistettava, ja sitä on suojattu suomalaisella mallioikeudella. Tavaramerkki on kuitenkin Vuorisalon mielestä brändin arvokkain osa.

SÖÖRin lisäksi Hermandia on rekisteröinyt suomalaisella tavaramerkillä DAAM-sana- ja kuviomerkin. Korvakorumalliston tuotteet valmistuvat puurusettien hukkapaloista.

Yrityksen nimen Hermandia on rekisteröinyt EU-tavaramerkiksi.

Tavaramerkkihakemuksen teko on helppoa

Vuorisalo teki itse kaikki tavaramerkkihakemukset. Se oli hänestä helppoa ja PRH:n prosessi hoitui yksinkertaisesti. Kansainvälisten hakemusten teossa hän olisi kaivannut alkuun apua. Nyt Hermandian IPR-hallintaa ja tärkeää -valvontaa hoitaa lakitoimisto.

– Kotimaan rekisteröintihinnat ovat hyvin kohtuulliset. Toki hintaa tulee lisää, jos haluaa vahvistaa ja laajentaa suojausta. Kansainvälisestä suojauksesta joutuu maksamaan huomattavasti enemmän. Sitä on mietittävä tarkasti.

Viiden vuoden huraus

Vuorisalo teki ensimmäisen puurusetin omille 30-vuotispäivilleen vuonna 2016, koska halusi juhlistaa ainutlaatuista hetkeä itselleen luontevalla tavalla. Pöytälaatikossa olisi ollut monta muutakin ideaa. Rusetti herätti ansaittua huomiota. Se kertoi tekijänsä syvästä kunnioituksesta käsityöperinnettä ja huolellista työtä kohtaan. Lisää persoonallisia rusetteja valmistui, kun parhaille ystäville tuli sama merkkipäivä. Sana lähti kiertämään.

SÖÖR tulee yhden ystävän lempinimestä. Ystäviltä tulevat myös rusettien nimet, kuten suosittu Antero. Se on ollut Vuorisalon suvun miesten toinen nimi monessa polvessa. Rusettien puut tulevat kotimaiselta sahalta ja kankaat räätäleiden hukkapalakoreista.

Hermandian omasta verkkokaupasta lähtee SÖÖR-rusetteja tällä hetkellä noin 15 maahan. Laajeneminen on hyvässä vauhdissa ja yritys on saanut jalkautumiseen myös Business Finlandin kansainvälistymisavustusta.

Hermandian verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Hermandia Oy

Tutun paketin tunnistaa hyllystä vaivatta

Suomalaisille tuttu kahvipaketti on rekisteröity Pauligin kolmiulotteiseksi tavaramerkiksi elokuussa 2020. Kokonaisuus muodostuu kuvista, logoista ja asettelusta. Paketti erottuu helposti hyllystä.

Paulig osoittaa esimerkillisesti, kuinka hyvää aineettoman omaisuuden suojaa voi rakentaa suojaamalla brändin eri osasia, kuten kaikille tutun kahvikuppi-kuviomerkin (rek.nro 259017). Tärkein rekisteröinti kautta vuosikymmenten on tietysti laajalti tunnettujen tavaramerkkien listaltakin löytyvä Paulig-nimi. Perässä tulevat Presidentti ja muut kahvibrändit.

Paulig perustettiin ja yritys aloitti Suomen suosituimpien kahvien myynnin vuonna 1876. Teollinen paahtaminen käynnistettiin ensimmäisenä Suomessa vuonna 1904. Juhla Mokka ja Presidentti ovat olleet markkinoilla yli 90 vuotta.

– Yrityksen näkökulmasta aineeton omaisuus on aivan yhtä merkittävää omaisuutta kuin mikä tahansa materiaali. Meille on todella tärkeää suojata yrityksen perintö sekä luotujen brändien vahvuudet. Rekisteröityjen tavaramerkkien avulla pystymme ylläpitämään yrityksessä tehtyä pitkää työtä, toteaa Pauligin kahvituotteiden brändeistä ja markkinoinnista vastaava Jutta Nordblad.

Kuluttajan pitää voida luottaa brändiin

Pauligin kahvituotteiden brändeistä ja markkinoinnista vastaava Jutta Nordblad.

Toinen tärkeä, Nordbladin mielestä usein unohtuva näkökulma suojaukseen on kuluttajan palveleminen.

– On hyvä, että tuttu kahvipaketti löytyy helposti hyllystä. On myös tärkeää, että kuluttaja tietää paketin napatessaan tarkalleen, mitä saa. Tuttu brändipakkaus on maistuva laatulupaus, jossa on huomioitu myös tuoteturvallisuus ja vastuullisuusnäkökulmat. Kolmiulotteisen merkin rekisteröinti varmistaa, ettei markkinoille voida tuoda kuluttajia hämmentäviä samannäköisiä paketteja.

Suomen nykyisiä kahvimarkkinoita mietittäessä ei Pauligilla Nordbladin mukaan pelätä kopiointia. Tulevaisuuteen on kuitenkin hyvä varautua, sillä uusia toimijoita tulee jatkuvasti.

Tavaramerkitkin tarvitsevat päivitykset

Pauligin vahvoihin pitkäikäisiin brändeihin on tehty uudistuksia vähitellen vuosien saatossa ja kun uusia kahvibrändejä tuodaan markkinoille, niiden pakkaukset noudattavat tiettyä yrityksen tunnistettavaa linjaa. Uudistusten yhteydessä tarkastellaan myös aina tavaramerkkejä. Esimerkiksi kahvikuppi-kuviomerkin uusin rekisteröinti on vuodelta 2013.

– Kuluttajien ymmärrys kahvista on lisääntynyt ilahduttavasti. Tulee uusia vivahteita ja erilaiset valmistusmenetelmät kiinnostavat entistä enemmän. Tarjoamme nyt myös pienempiä paketteja, jotka miellyttävät monia, helpottavat uusien tuotteiden kokeilua ja vähentävät turhaa ruokahävikkiä, kertoo Jutta Nordblad.

Myös 3D-tavaramerkiltä vaaditaan erottamiskykyä

Kolmiulotteinen merkki muodostuu itse tuotteen tai sen pakkauksen ulkoasusta. Se käsittää siis kolmiulotteisen muodon. Tavallisimmin kolmiulotteisella tavaramerkillä suojataan erilaisia tuotepakkauksia, kuten pulloja, elintarvike- ja pesuainepakkauksia.

Koska tavaramerkin tarkoituksena on erottaa tietyn yrityksen tavarat muiden vastaavista tavaroista, myös kolmiulotteisilta tavaramerkeiltä edellytetään aina, että ne ovat erottamiskykyisiä.

Lisää esimerkkejä erilaisista tavaramerkin tyypeistä.

Suomalaisia tavaramerkkejä voit tutkia Tavaramerkkitietopalvelussa.

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Paulig