Tarinasi takana – Movya!

Movya Oy tarjoaa asiakkaan brändin analyysistä ja todellisen palvelutarpeen selvittämisestä lähtevää digitaalista palvelumuotoilua sekä markkinointiviestinnän strategista suunnittelua. Kun vuonna 2009 perustetussa yrityksessä oli tehty vuosia menestyksekästä asiakastyötä, päätti Movya panostaa kunnolla myös omaan brändiinsä, ettei suutari lapsineen jäisi ilman kenkiä.

Vuoden 2018 loppupuolella haettiin ja joulukuussa rekisteröitiin kerralla nippu tavaramerkkejä: kaksi Movya-kuviomerkkiä, joissa on sanallinen osa, sekä sanamerkit Tarinasi takana, Behind Your Story ja What´s Your Story?

Suutarin lempilapset tukevat brändityötä

Movya käyttää tavaramerkkejä jatkuvasti yrityksen markkinoinnissa sloganeina ja palvelukuvauksena.

– Liiketoimintamme perustuu tieteellisesti vahvan elämystalousteorian inspiroimaan Behind Your Story -ajatteluun. Tarinallisuuteen perustuvat tuotemerkit kuvaavat hyvin meidän koko tuote- ja palveluketjumme strategista perusajatusta asiakkaan brändin eheyttämisestä, kokoamisesta ja juonellistamisesta tarinan tapaan pitkää ikää, ei hetken trendejä varten. Legendat syntyvät elämästä, ja se, mikä koskettaa ihmistä, jää elämään, kuvailee Movyan digistrategian ja brändityön asiantuntija Jaana Janhila-Anttonen.

 

Asiakaslähtöinen yritysetiikka vie eteenpäin

Movya on kasvanut digitaalisen palvelumuotoilun palkituksi ja kansainväliseksi moniosaajaksi. Taustalla elää ydinhenkilöstön pitkä historia ja kokemus. 1990-luvun puolivälissä Jyväskylän yliopiston multimedia- ja taideopiskelijoiden piiristä kimposi luova joukko, jota yhdisti rakkaus uusien ratkaisujen löytämiseen. Nuoret perustivat yrityksen. Ideat ja innovaatiot virtasivat, keksittiin esimerkiksi digitaalinen Kauppakadun live-kartta, kauan ennen Google Mapsia.

– Lupaava kasvuyritys napattiin markkinoilta suureen pörssifirmaan. Näköalapaikka ison konsernin sisällä paljasti kovan liike-elämän karut maisemat. Irtautuminen kankeasta korporaatiosta johti Movya Oy:n perustamiseen, kertoo Jaana Janhila-Anttonen.

Vuosien varrella mukaan on tullut monia alan pienyrittäjiä ja palkattua henkilöstöä. Tiimissä on nykyään lähes parikymmentä huippuosaajaa. Asiakas on ollut ja on yhä kaiken toiminnan lähtökohta.

Työkaluja aktiiviseen myyntiin ja markkinointiin

Digitaalinen palvelumuotoilu lähtee Movyassa aina asiakkaan brändin analyysista ja todellisen palvelutarpeen selvittämisestä. Tuotantoon etenevät digitaaliset ratkaisut perustuvat tarkoin harkittuun markkinointiviestinnän strategiaan ja dynaamiseen asiaosaamiseen. Mukana voi olla esimerkiksi animaatiota ja videokuvausta, virtuaalitodellisuutta ja 3D-tuotantoa, eLearning-sisältöä tai interaktiivisia sovelluksia.

– Haluamme luoda elämyksiä, tarinoita ja sovelluksia, joilla on todellista merkitystä asiakkaille ja jotka jäävät mieleen. Huippuunsa hiottu ammattitaitoinen toteutus syntyy tiiviin sisäisen laadunvalvonnan sekä saumattoman ja jatkuvan asiakasyhteistyön tuloksena. Palvelujen ja tuotteiden tehoa voidaan myös selkeästi testata ja mitata, toteaa Jaana Janhila-Anttonen.

 

Movyan verkkosivut

 

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Movya Oy

Turku suojasi työnsä ja hanke jyskyttää eteenpäin

 

Tunnin junia alkoi Suomessa olla puheissa muutama vuosi sitten aika paljon. Kun keskustelu ratahankkeista kävi vilkkaana, Turussa ei tyydytty kuuntelijan osaan asiassa, jonka eteen oli tehty monta vuotta tosi paljon työtä.

Tunnin juna, kuviomerkki, jossa on sanallinen osa, rekisteröitiin Turun kaupungin tavaramerkiksi marraskuussa 2018.

Pasi Ahola, Turun kaupunginjohtajan avustaja– Halusimme näin varmistaa, ettei Turku lipsahtaisi pois tulevaisuuden Tunnin junasta. Varsinkin tamperelaisten kanssa käytiin asiasta hyvähenkinen kilvoittelu, mutta emme me ole rekisteröinnistä suuremmin metelöineet, toteaa Turun kaupunginjohtajan avustaja Pasi Ahola.

Nyt Tunnin juna on vakiintunut käsitteenä kuvaamaan nimenomaan nopeaa Turku-Helsinki-ratayhteyttä. Tampere puolestaan saa keskeisen tehtävän Suomi-radan kehittämisessä. Näitä kahta termiä tullaan käyttämään myös perustettavien hankeyhtiöiden nimissä.

Tavaramerkki tukee hyvin kaupungin brändityötä

Ahola tuntee junahankkeen erinomaisesti toimittuaan kaupungin organisaatiossa useissa asiantuntijatehtävissä. Tunnin junan tavaramerkin haun yhteydessä hän huomasi, että Turku on ollut aktiivinen aineettoman omaisuutensa suojaamisessa. Voimassa olevia tavaramerkkejä on useita.

– Kaupunkien toiminta muuttuu ja isoista kaupungeista liikkeelle lähtenyt muutos on nopea. Nyt mietitään, mitä kaupunki voisi olla? Turussa olemme tehneet paljon brändityötä viimeisen viiden vuoden aikana. Tavaramerkki on työlle hyvä kumppani.

Tunnin junan toteutus odottaa lähtövihellystä

Tunnin junan juuret ulottuvat kauas. Turku-Helsinki-ratayhteyden oikaisua on suunniteltu 1970-luvulta asti. Vajaat kymmenen vuotta sitten alettiin puhua Tunnin junasta, kun toimivaksi työssäkäyntialueeksi määriteltiin tunnin matkustusaika. Selvitysten mukaan matka Turku-Helsinki olisi tunnissa mahdollinen.

Ajatus Tunnin junasta löi itsensä Aholan mukaan läpi viitisen vuotta sitten. Turku on ollut asiassa aktiivinen alusta lähtien.

– Monenlaista käännettäkin on tapahtunut. Silloin rakentui nykyinen koalitio. Meille tämä on kärkihanke. Erittäin aktiivisia ovat myös Espoo, Salo, Kirkkonummi ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot sekä nykyisin kokonaan vailla raideyhteyttä olevat Lohja ja Vihti.

Tunnin juna kulkee Turusta Salon kautta Lohjalle, Espooseen ja Helsinkiin. Hanke rakentuu neljästä kokonaisuudesta, joista ensimmäisen, Espoon kaupunkiradan suunnittelu on jo valmis. Lisäksi nopea yhteys sisältää Salo-Turku-kaksoisraiteen, Turun ratapiha-alueen ja kokonaan uuden oikoradan Espoosta Lohjan kautta Saloon.

– Meidän osaltamme hankkeen eteneminen on helppoa. Järjestys on selvä, eikä meillä ole mitään ristiriitoja. Nyt menemme hallituksen ja eduskunnan päätösten tahdissa, toteaa Ahola.

Parannetaan liikkuvuutta ympäristöystävällisesti

Tunnin junan suunnitteluun on jo osoitettu paljon julkista rahaa. Helsinki-Turku-yhteysvälin eurooppalainen TEN-T-status mahdollistaa myös merkittävän EU-rahoituksen hakemisen sekä suunnitteluun että rakentamiseen. Tämä Italiasta alkava ydinverkkokäytävä kulkee Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Venäjän rajalle.

Tunnin juna on erittäin merkittävä myös ilmastonäkökulmasta, koska nopean raideliikenteen uskotaan todella vähentävän tuntuvasti henkilöautojen käyttöä.

Tunnin junan toteutusaikataulu tähtää vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.

Tunnin junan verkkosivut

 

 

Teksti: Marjo Rautvuori
Henkilökuva: Teppo Ahola, muut kuvat: Turun kaupunki

Tekninen siivousämpäri on tuplasti suojattu SINI-tuote

 

Sinisanko ei muistuta juuri tavallista ämpäriä. Se on monella lailla siivoustyötä ja välineiden säilyttämistä helpottava jämäkkä tekninen muovituote, jonka jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty ja testattu. Kokoa soikiolla sangolla on viisitoista litraa.

– Sinisangossa on niin paljon erilaisia ominaisuuksia, että olisimme halunneet sille patentin. Sitä emme saaneet, joten suojasimme tuotteen tavaramerkillä. Sanko on tavallaan tuplasti suojattu, sillä onhan myös SINI rekisteröity tavaramerkkimme. Brändinä se on meille tärkein ja kattaa paljon, kertoo tuotepäällikkö Marika Karppinen Sinituote Oy:stä.

Sinisanko rekisteröitiin sanamerkkinä tavaramerkiksi lokakuussa 2018. Hakuprosessi alkoi tuotteen tullessa markkinoille reilut puolitoista vuotta sitten.

– Aineettoman omaisuuden suojaaminen kilpailulta ja kopioinnilta on tosi tärkeää, onhan Sinisangonkin takana paljon työtä. Mietimme ja testasimme pitkään, mitkä ovat oleellisia ominaisuuksia, jotka tuotteelle halusimme. Tavoitteemme oli, että Sinisanko on paras mahdollinen sen käyttötarkoitukseen. Jos tavoittelee liian monia ominaisuuksia, käy todennäköisesti niin, ettei tuote ole hyvä missään.

Koko IPR-paletti käytössä

Sinituotteella on yhteensä parikymmentä voimassa olevaa tavaramerkkiä. Lisäksi on kymmeniä mallisuojia sekä joukko patentteja ja hyödyllisyysmalleja. Tavaramerkkejä on haettu tärkeimmille yksittäisille tuotteille Sinisangon tapaan. Sellaisiin kuuluu esimerkiksi tuttu, jo 1950-luvulla kehitetty Sinipiika.

Sinituotteen valikoimaan kuuluu satoja yksittäisiä tuotteita. Jokainen tuote suunnitellaan itse ja pääosa niistä valmistetaan Avainlipputuotteina yrityksen omalla Kokemäen tehtaalla, jossa työskentelee 80–100 työntekijää. Hallinto, markkinointi ja tuotekehitys Hyvinkäällä työllistää kahdeksan hengen tiimin.

SINIn sininen ja grafiitinharmaa ovat olleet SINI-tuotteiden perusvärit. Niiden rinnalla nähdään nyt paljon muitakin värejä. Sinisankoakin on valmistettu Roosa nauhan tuotteena sekä erilaisissa herkullisissa kampanjaväreissä.

Vastuullisuus korostuu uuden suunnittelussa

Sinituotteen juuret ulottuvat 1940-luvulle. Nykymuotoinen toiminta siivousvälineiden kehittämiseksi ja valmistamiseksi suomalaiskoteihin alkoi 1988 Brotheruksen perheen tullessa yrityksen omistajaksi. Ergonomisuus, ekologisuus ja hyvä muotoilu ovat laadun ohella keskeiset toimintaperiaatteet.

– Tärkeää toiminnassamme on, että yhteen mopinvarteen sopivat kaikki erilaiset siivousosat ja että tuotteiden mitat säilyvät samoina. Tällä varmistetaan, että aina on mahdollista ostaa uusia käypiä vaihto- ja varaosia. Toisaalta asiakkaat odottavat, että meiltä siivousvälinevalmistuksen markkinajohtajana tulee koko ajan myös jotain uutta, toteaa Marika Karppinen.

Sinituotteen laadusta kertoo se, että yritys myöntää kotimaisille tuotteilleen viiden vuoden SINI-takuun. Vastuullisuus näkyy monella osa-alueella. Jatkuvasti etsitään ja testataan erilaisia uusia vaihtoehtoja, kuten kierrätysmuovia. Toistaiseksi sitä ei pystytä hyödyntämään kaikissa tuotteissa niiden laatutasoa heikentämättä. Sopiviakin käyttökohteita löytyy jo, ja vuoteen 2021 mennessä yritys lupaa korvata ainakin 30 prosenttia käyttämästään muoviraaka-aineesta kierrätysmuovilla.

 

Sinituotteen verkkosivut

 

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Sinituote Oy

Monikerrosviljelyjärjestelmä mullistaa kasvihuoneviljelyn

 

Salaatit ja yrtit kasvavat ilman auringonvaloa suljetun järjestelmän monikerrosviljelmässä. Ne tuottavat jopa 2,5-kertaisen sadon ja yrtit saavat voimakkaan maun. Energiaa kuluu 60 ja vettä 95 prosenttia vähemmän kuin normaalissa kasvihuoneessa.

Veraksi nimetyssä järjestelmässä yhdistyvät kasvihuoneviljely-ymmärrys ja teknologia. Kehittämisen mahdollisti suuritehoisten led-valojen tulo markkinoille. Valon eri aallonpituuksia käyttämällä ja niiden suhteita muuttamalla luodaan kullekin kasville suotuisat olosuhteet. Lisäksi tarvitaan muun muassa optimoitu ilmasto ja lannoitteita. Vera herättää suurta kiinnostusta eri puolilla maailmaa.

 

Monista osa-alueista koostuvaan järjestelmään sisältyy paljon suojattavaa IPR:ää. Vera-kuviomerkki, jossa on sanallinen osa, rekisteröitiin Pirkkalassa toimivan Netled Oy:n tavaramerkiksi syyskuussa 2018. Aiemmin yrityksellä oli tuotekohtaisia tavaramerkkejä ja patentteja.

– Koska järjestelmää myydään ja markkinoidaan vähän tavallisuudesta poiketen yhdellä nimellä, sen suojaaminen on todella tärkeää. Kun kokonaiselle järjestelmälle ei löytynyt suoraan yhtä tavaramerkkiluokkaa, otimme alkuun useampia tavaroita ja palveluita. Sitten käsittelyn aikana pudottelimme osan pois. Lopulta jäljelle jäi kolme olennaisinta tavaramerkkiluokkaa, kertoo Johanna Kivioja, Netledin myynnistä ja markkinoinnista vastaava osakas.

Kansainvälisessä suojaamisessa omat kiemuransa

Suomen lisäksi Vera on suojattu tavaramerkillä EU-alueella. Vastaava prosessi on menossa USA:ssa, jossa tavaramerkin haku käynnistyi keväällä.

– Nämä ovat todella hankalia asioita, ja onkin mietittävä tarkasti strategia, jos väitteitä tulee. EU:sta tulleen väitteen saimme lakimiehemme avustuksella hoidettua neuvotteluin. Ensimmäisen kotimaisen tavaramerkkihakemuksen tein aikoinaan itse, mutta kansainvälisillä markkinoilla toimiminen vaatii valtavasti erikoisosaamista.

Netledillä on edustajat Englannissa ja Japanissa. Lisää on tulossa Arabiemiraatteihin, USA:han ja Singaporeen.

 

Yhdistetään tutkimus, teknologia ja käytännön kokemus

Kasvihuoneyrityksen kehitysyhtiönä 2007 aloittanut Netled tutkii, kehittää ja suunnittelee Vera-järjestelmän kokonaan itse. Oma automaatio varmistaa, että kaikki toimii saumattomasti yhteen. Se mahdollistaa huoltotoiminnan etädiagnostiikan sekä nopean ja kustannustehokkaan huollon tuen. Omassa ohjauksessa järjestelmän valmistus teetetään alihankkijakumppaneilla ja huolto paikallisten yhteistyökumppaneiden avulla.

Ensimmäinen Vera-teknologiaa sisältävä projekti toimitettiin vuonna 2015. Nyt keskitytään isoihin järjestelmiin. Sellaisen pilotti on valmiina Englannissa. Sopimukseen asiakkaan kanssa kuuluu kolme suuren mittakaavan laitosta lisää.

 

Netled työllistää 10 ammattilaista. On omassa koekasvihuoneessa sormet mullassa ahertavia hortonomeja, tietokoneella järjestelmää suunnittelevia insinöörejä sekä myyntihenkilöstöä.

– Jokaisen osaaminen ja osallistuminen on tärkeää. Innovaatioita syntyy, kun ideoidaan yhdessä. Yhteistyö viljelijöiden kanssa on myös tärkeää. Akateeminen tutkimus ei ole vertikaaliviljelyssä vielä kovin pitkällä, mutta myös yliopistoissa tehdään tutkimustyötä. Koko ajan on kehitettävää, toteaa Kivioja.

Netledin verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Netled Oy

Viisas vaikuttaja ja elämänilon puolestapuhuja

Mitä olisi pienehkö keskisuomalainen Pihtiputaan kunta ilman Pihtiputaan Mummoa?

Mummohistoria ulottuu vuosisatojen taa, mutta julkisuuteen Pihtiputaan Mummo tulla tupsahti varsinaisesti 1960-luvulla.

Vuonna 2000 pihtiputaalainen Mummonmökkitie-yhdistys rekisteröi Mummon tavaramerkikseen kolmeen tavaramerkkiluokkaan. Elokuussa 2018 Pihtiputaan kunta päivitti Mummon brändiä ja laajensi tavaramerkin kattamaan peräti 15 luokkaa.

Mummo osaa ja ymmärtää

Tampereen yliopiston lehtimiestyön opettajan Allan Liuhalan kerrotaan vuonna 1967 muistuttaneen toimittajaopiskelijoita hyvän viestinnän mittarista: ”Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin sen ymmärtää.” Mummosta tuli viestinnän ymmärrettävyyttä korostava käsite, jota on käytetty myös muilla elämänalueilla tapahtuvien teknologisten murrosten yhteydessä.

Alun perin Liuhala viittasi Pihtiputaan Mummo -termillä maaseudulla asuvaan, vähemmän koulutettuun iäkkääseen henkilöön. Mutta maailma muuttuu ja Mummo sen mukana. Nykyään Pihtiputaan Mummo on digiosaava ja elämänviisas vaikuttaja.

Mummon vaikuttamistyötä vauhdittamaan on vuodesta 1994 asti valittu virallinen Pihtiputaan Mummo.

Tavaramerkki suojaa ainutlaatuista Mummo-tuotevalikoimaa

Alkuun Pihtiputaan Mummon toimintaa organisoineessa Mummon mökkitie -yhdistyksessä oli mukana toimeliaita ja kaukonäköisiä paikallisia ja Pihtipudas-taustaisia vaikuttajia.

– Pikku hiljaa mummotoiminta kuitenkin hiipui. Uuden alun se sai vuonna 2017, kun herättiin huomaamaan Mummon ainutlaatuiset ja monipuoliset mahdollisuudet, kertoo Mummo-manageri Elina Mäkinen.

Vedettiin läpi kaksi kehittämishanketta. Ensin määriteltiin, millaisissa asioissa Mummo voi esiintyä ja uudistettiin brändin visuaalinen ilme. Sitten syvennyttiin Mummo-tuotteiden kehittämiseen.

Elokuussa 2018 oli aika päivittää tavaramerkkirekisteriin Pihtiputaan Mummon kuviomerkki. Samalla suojaus laajennettiin kattamaan peräti 15 tavaramerkkiluokkaa. Uudistus tehtiin kunnan toimesta.

– Mummo-tuotteet ovat tärkein syy suojata Pihtiputaan Mummo tavaramerkillä. Luokkia tuli paljon, koska suppeamman rajauksen tekeminen oli hankalaa. Näin haluamme myös varmistaa, että valikoimaa voidaan laajentaa kekseliäästi, se pysyy omissa näpeissämme ja vastaa brändin tiukkoja laatu- ja alkuperävaatimuksia.

Mummo sopii loistavasti kuntamarkkinointiin

Kunnanjohtaja Ari Kinnunen on hyvillään siitä, että Pihtiputaalla on Mummon kaltainen myönteinen, avarakatseinen ja aktiivinen keulahahmo. Oman kunnan lisäksi Mummo markkinoi koko neljän kunnan muodostamaa Lomaseutua, johon kuuluvat Pihtipudas, Viitasaari, Kinnula ja Kivijärvi.

– Mummosta on jokseenkin mahdotonta olla pitämättä. Mummo nivoutuu luontevasti kunnan tulevaisuusstrategiaan, jossa korostuvat palvelukulttuuri, ympäristö ja vapaa-aika sekä viestintä. Mummo-merkillä kunta saa näkyvyyttä. Hänen kertomanaan voimme myös herätellä kiinnostusta asioihin, jotka kuntalaisia eivät ehkä muuten innostaisi, toteaa Mummon pääpehtooriksikin tituleerattu kunnanjohtaja.

Pihtiputaan Mummo -verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Pihtiputaan kunta

Ekologista hiljaisuutta Suomesta maailmalle

 

“Yes eco”. Noista nasevista sanoista syntyi kymmenen vuotta sitten Yeseco Oy. Kolmea eri aloilla työskennellyttä perustajaa yhdisti idea valmistaa ekologisia tuotteita. Kokeilujen kautta löytyi hamppukuitu ja hyvin haarukoiden akustiikka. Sattumakin puuttui välillä peliin. Tänään ekologisiin akustiikkatuotteisiin erikoistunut desingyritys hakee kasvua viennistä monin keinoin.

Yeseco rekisteröitiin tavaramerkiksi heinäkuussa 2018, Yeseco Acoustics kuukautta myöhemmin, kun vientimarkkinoille oli jo saatu pää auki.

– Emme olleet huomanneet suojata nimeämme. Asia tuli esiin, kun Lähi-idän jälleenmyyjämme asiakas oli tiedustellut, omistammeko varmasti tavaramerkin, kertoo Yeseco Oy:n toimitusjohtaja Ari Heikkinen, joka on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2013.

Hän toteaa, että yrityksessä on pohdittu immateriaalioikeuksien suojaamista laajemminkin esimerkiksi mallisuojin.

– Mieleen tulee erityisesti yksi tuote. Pääasiassa päiväkoteihin myytäviin akustiikkatuotteisiimme kuuluu roikkuva valas. Se herättää valtavaa ihastusta varsinkin korealaisissa nuorissa naisissa. Syytä en tiedä.

Räätälöitävää designia

Alusta alkaen on ollut selvää, ettei Yesecon kannata lähteä tekemään akustisia levyjä kattoon.

– Räätälöinti on meidän juttumme ja designilla on suuri merkitys. Valokuvien tulostus akustiikkalevyihin on yksi erikoisuus. Tuotekehitystä tapahtuu erityisesti uusien projektien kautta. Esimerkiksi pandatalon ja uimahallin meluongelmien ratkaisussa räätälöinti on ollut huipussaan.

Tuotteiden akustinen äänen imukyky on huippuluokkaa. Ratkaisuja löytyy kotien, toimistojen ja julkisten tilojen akustiikkatarpeisiin. Yksi iso potentiaalinen asiakasryhmä ovat päiväkodit.

– Sen tuoteryhmän konseptointi alkoi asiakkaan tarpeista vähentää opettajien meluongelmia. Kun seinät ovat täynnä erilaista materiaalia, kysyttiin, voisiko olla riippuvia ja toiminnallisia tuotteita, joissa voisi olla vaikka numeroita, kirjaimia ja loruihin liittyviä hahmoja.

Päiväkotisektori on kapea, mutta tarve on universaali. Se tunnistetaan, mutta onko rahaa? Yeseco on mukana Education Finland -koulutusvientihankkeessa. Lisäksi sen ratkaisuja suosittelee koulutusvientiä tekevä Fun-akatemia.

Etsitään kärkituotteita massajakeluun

Yesecolla on Sastamalassa tehdas, jonka se hankki turvatakseen tekemisensä. Nyt kapasiteetista on käytössä alle kolmannes.

– Siksi uskalsimme lähteä rohkeasti vientimarkkinoille. Toisaalta pyrimme löytämään kärkituotteita, joita voitaisiin, toisin kuin räätälöitäviä kokonaisuuksia, myydä maailmalla helposti vaikka nettikaupasta. Sellainen meillä on jo Saksassa.

Yeseco työllistää Suomessa vakinaisesti lähes kymmenen henkilöä. Lisäksi on pieni alihankkijaverkosto.

Yesecon kotisivut

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Yeseco Oy

Ei ole olemassa meitä ja heitä. On vain me.

 

Me-säätiössä ollaan sitä mieltä, ettei maailmassa pitäisi olla meitä ja heitä, vaan ainoastaan me. Säätiö on perustettu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden yhteiskunnallista syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa. Tavoitteisiin on kirjattu tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet turvalliseen kasvuun ja hyvään elämään perhetaustasta tai muista lähtökohdista riippumatta.

Keväällä 2015 rekisteröity Me-säätiö tuottaa konkreettisia ja tuloksellisia ratkaisuja lasten ja nuorten syrjäytymisongelman poistamiseksi. Lisäksi tuetaan ympäristönsuojelua Suomessa. Säätiön toiminta on rajattu 15 vuoden määräajaksi.

ME.-sanamerkki ja me.-kuviotunnus rekisteröitiin tavaramerkeiksi kesäkuussa 2018. Aikaisempia säätiön tavaramerkkirekisteröintejä ovat ME-SÄÄTIÖ, ME-TALO ja ME-KOULU.

Rekisteröinti suojaa merkin käytön

Tavaramerkkirekisteröinneillä Me-säätiö on halunnut toimitusjohtaja Ulla Nordin mukaan suojata henkisen omaisuutensa ja varmistaa, että merkki pysyy tiukasti omassa käytössä.

– Jokainen ohjelmakokonaisuutemme on tarkkaan harkittu sekä sisällöltään että toteutustavaltaan. Siksi olemme rekisteröineet ne. Näin voimme varmistaa, ettei meidän tunnuksellamme ilmaannu palveluita, jotka eivät vastaa tiukkoja kriteereitämme. Rekisteröinnit on hoitanut tavaramerkkijuristi.

Säätiö investoi kunnianhimoisiin ratkaisuihin

Me-säätiö toteuttaa tarkoitustaan sekä jakamalla avustuksia ja apurahoja erilaisiin yleishyödyllisiin hankkeisiin että toteuttamalla omia hankkeita.

Toistaiseksi valtaosa myönnetystä rahoituksesta on Ulla Nordin mukaan kohdistunut yleishyödyllisiin hankkeisiin. Niistä yksi on Suomen Mielenterveysseuran koordinoima hanke, jossa kehitetään ja toteutetaan 12–18-vuotiaille nuorille suunnattua Sekasin Chat -palvelua. Palvelun toteuttamiseen osallistuu useita eri järjestöjä. Vastaajina toimii sekä koulutettuja vapaaehtoisia että ammattilaisia.

Chatin tarkoituksena on tarjota helposti lähestyttävä yhteys, jossa nuori voi hänelle sopivaan aikaan ja hänelle sopivin sanoin puhua mielen päällä olevista asioista, saada neuvoja ja tukea avun hakemiseen sekä löytää omia voimavarojaan.

– Palvelun kehittämistä jatketaan erityisesti poikien tavoittamiseksi Sekasin Discordin kautta.

Säätiö sijoittaa vastuullisesti ja ottaa riskejä

Me-säätiön sijoitustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan vastuullisuuteen. Toisin kuin perinteiset säätiöt Me-säätiö toimii kuin yhteiskunnallisesti vaikuttava kasvuyritys, jossa uskotaan kokeiluun, onnistumiseen ja epäonnistumiseen loputtoman suunnittelun ja valmistelun sijaan.

Säätiön visio on, että vuonna 2050 ei Suomessa ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.

Me-säätiön verkkosivut

 

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuva: Me-säätiö

Koirapäiväkoti ja spa tuovat vaihtelua lemmikin arkeen

 

Suvi Liukku, perustaja

Suvi Liukku ehti pitkään pompotella perheensä kesken ideoita yritystoiminnan aloittamiseksi. Sitten napsahti. Omat kokemukset herättivät ajatuksen perustaa hyvinvointipalveluita tarjoava koirapäiväkoti, joka helpottaisi koiranomistajan kiireistä arkea ja toisi vaihtelua lemmikin elämään.

Kuonola Oy perustettiin vuoden 2017 lopulla. Kuonola kuviomerkki, jossa on sanallinen osa, rekisteröitiin tavaramerkiksi toukokuussa 2018. Syyskuun ensimmäisenä päivänä avattiin koirahoitolan ja -päiväkodin ovet Helsingin Lauttasaaressa.

– Päätimme yritystä perustaessamme ottaa huolellisesti huomioon kaiken mahdollisen ja tehdä työmme hyvin. Tavaramerkin rekisteröinti kuului ilman muuta alkutoimiin. Haluamme, että palvelumme tunnistetaan brändimme kautta, toteaa Liukku.

Laaja suoja mahdollistaa monipuolistumisen

Kuonola on rekisteröity kahdeksaan eri tavaramerkkiluokkaan. Yrittäjä pitää sitä tärkeänä, sillä näin pystytään suojelemaan kunnolla omaa tonttia ja rakentamaan rauhassa brändiä.

– Meillä on paljon haaveita, joita voimme lähteä toteuttamaan luottavaisin mielin. Voimme vaikka kehittää oman tuotteen tai laajentaa Kuonolan ketjuksi. Aika näyttää, miten haaveet toteutuvat. Kun kaikki asiat on hoidettu hyvin, toiminnallamme on jatkumoa ja turvaa.

Liukku haluaa kehittää Kuonolan palvelua sellaiseksi, millaista hän itse kuluttajana toivoo saavansa.

– Kuuntelemme asiakasta ja toimimme koiralähtöisesti. Yhdessä mietimme, mikä on mahdollista ja mikä ei. Tässä työssä koulutettujen ja kokeneiden ammattilaisten on tärkeää tuntea hyvin myös eri koirarodut. Korostetun tärkeää on paikkojen pitäminen puhtaina. Meillä ei pissa haise.

Koira kaipaa kaltaisiaan kavereita

Hoitolapalveluihin kuuluvat trimmaus, pesut sekä kynsien ja tassujen hoidot. Uutena Kuonola tarjoaa drop-in-palvelua. Siinä asiakas voi tuoda koiransa trimmattavaksi aamulla ja hakea illalla. Trimmauksen lisäksi lemmikki saa nauttia selkeästi erilaisesta päivästä. Tarjolla on myös koulutuspalveluita.

Liukku muistuttaa, että koirat ovat laumaeläimiä. Ne eivät viihdy yksin. Päiväkodissa leikitään, nautitaan samaan ryhmään kuuluvista koirakavereista ja hoitajista, opitaan uutta, ulkoillaan, syödään ja levätään omassa kotipesässä.

Kuonolan toiminta on lähtenyt kivasti käyntiin. Yrittäjä toteaa tyytyväisenä, että pää on pinnalla. Työtä onkin tehty tosi järjestelmällisesti ja tarkasti. Toimiala on uusi, mutta palvelulle on selvästi kysyntää koiramäärän lisääntyessä ja yhteiskunnan kaupungistuessa entisestään.

Juuri benchmarking-matkalta Tukholmasta palannut Suvi Liukko kertoo, miten siellä toiminta on jäsentynyt hurjan paljon pitemmälle. Suomessa ollaan vasta lähtöviivalla. Opittavaa riittää.

 

 

 

 

 

 

Kuonolan verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Kuonola/Sebastian Ratu

Palvelukonsepti mahdollistaa puhtaamman puunkorjauksen

 

Fomatec Green Line on ekologinen ja luonnonarvoja kunnioittava tuote- ja palvelukokonaisuus puunkorjausta tekeville metsäkoneyrityksille, jotka haluavat olla mukana rakentamassa puhtaampaa tulevaisuutta.

Green Line -huolenpitosopimus pitää sisällään isojen metsäkoneiden teräketjuhuollon ja konehuollossa tarvittavat luonnonmukaiset tuotteet kierrätettäviin ja uudelleentäytettäviin pakkauksiin pakattuna. Yritykselle vaivaton ja luontoa säästävä sopimus säästää myös rahaa.

Green Line -kuviomerkki rekisteröitiin Fomatec Oy:n tavaramerkiksi 16.4.2018.

Myöhemmin samana vuonna rekisteröitiin tavaramerkiksi myös asiakasyrityksiä kiertotalouteen kannustava yrityksen slogan ”For loggers that care”.

Aineetonta omaisuutta on vaalittava

Kehittämiinsä metsäkoneiden lisävarusteisiin Fomatecillä on patentteja. Toimitusjohtaja Mikael Korkmanin mukaan niitä haetaan myös koko ajan lisää.

– Aineettoman omaisuuden suojaaminen kuuluu normaaliin liiketoimintaan. Kun tuote, brändi ja slogan ovat suojattuja, tiedät tekeväsi työtä itseäsi varten. Maailma on muuttunut. Monenlaisia temppuja yritetään, mutta myös väärinkäytöksiin puututaan tänä päivänä kovalla kädellä. Kaiken varalta meilläkin on vakuutukset.

Fomatec on 2011 perustettu Kuopiossa toimiva yritys, joka hakee kasvua ja uusia sijoittajia.

– Olemme aallonmurtaja uudessa biotalouden ajassa. Siinä haluamme ollakin ja meillä on myös annettavaa. Kiertotaloudesta puhutaan paljon, mutta tekoja on kovin vähän. Me haluamme muutosta ja tuomme esiin tietoa, jotta asiat tulisivat näkyviksi. Faktaa on olemassa valtavasti.

Öljyt ja muovi pois luonnosta

Esimerkiksi Suomessa olevien noin 1 500 harvesterin Korkman kertoo tuottavan noin 21 000 litraa teollisuudesta tullutta jo kertaalleen käytettyä öljyä jokaisena työpäivänä. Koneellista puunkorjuuta on tehty yli 50 vuotta. Öljyjä on siis mennyt näistä koneista maahan ja pohjavesiin yli 300 miljoonaa litraa.

– Valtava määrä tällaista öljyä syydetään vielä tänä päivänä luontoon esimerkiksi niiden mustikoiden päälle, jotka päätyvät ihmisten syötäväksi. Suomessa on käytössä teräketjuvoiteluun pääsääntöisesti mineraalipohjaisia öljyjä, koska hinta määrää käytön. Voiteluteknisestikin nykyiset bioöljyt olisivat parempia. Ruotsissa ollaan kehityksessä paljon pidemmällä. Siellä voiteluaineiden tulee olla biohajoavia ja lähes kaikki yrittäjät ovat sertifioituja.

 

Muovijätteen syntyä ja turhien pakkausten valmistusta Green Line -toimintamalli vähentää oleellisesti. Tuotteet pakataan kierrätettäviin astioihin ja tuubeihin, jotka uudelleentäytetään. Varmistaakseen pakkauksen palautuksen Fomatec on asettanut jokaiselle pakkaukselle pantin, joka maksetaan myös rikkoutuneista pakkauksista. Tällä varmistetaan kaikkien pakkausten palautus ja niiden oikeanlainen hävittäminen.

Tahtotilasta toimintaan

Korkman toteaa, että monissa metsäyhtiöissä on jo tahtotila puhtaamman tuotannon puolesta ja tuotanto on uusissa tehtaissa jo lähes täysin puhdasta. Myös metsänomistajien kiinnostus oikeanlaista puunkorjausta kohtaan lisääntyy, koska se tukee samalla metsän järkevää käyttöä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

– Olisi siis aika siirtyä hankkimaan raaka-aine ekologisesti kestävän kehityksen toimintamallia käyttäen. Uskomme, että ne, jotka siirtyvät puhtaaseen puunkorjuuseen, varmistavat mahdollisuuden ostaa raaka-ainetta myös tulevaisuudessa.

Yrityksen kotisivut

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Fomatec Oy

 

Tavaramerkin osto oli juuri se, mitä haimme.

 

Tiimatalot-brändi on ollut markkinoilla reilut kymmenen vuotta, mutta niiden valmistajalla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus erilaisten hirsirakennusten tekemisestä. Hirsirakentaja MES-Wood Oy taas perustettiin vuonna 2012. Vuoden 2017 lopulla yritys osti itselleen Tiimatalot-tavaramerkin ja -liiketoiminnan.

Tiimatalot-sana rekisteröitiin MES-Woodin tavaramerkiksi 5.3.2018. Hakemus oli jätetty heti kaupan jälkeen joulukuussa 2017.

– Selkeä syy tavaramerkin ostolle oli, että pääsemme nuorena yrityksenä hyödyntämään vanhan brändin tunnettuutta. Lisäksi pitkään toimineen yrityksen myyntiverkosto laajentaa merkittävästi omaa toimintaamme. Tavaramerkin ja liiketoiminnan osto on juuri se, mitä haimme. Emme halunneet ostaa koko yritystä ja joutua sitä kautta kahden eri yrityksen omistajaksi, kertoo MES-Woodin toimitusjohtaja Sami Tervakoski.

Tavaramerkin rekisteröinnillä uusi omistaja halusi varmistaa, että se voi jatkaa rauhassa brändin rakentamista eikä tehty työ ja maksettu hinta valu hukkaan tai joudu väärään käyttöön.

Hirsi on luonnollinen rakennusmateriaali

Nykyaikainen hirsitalo on entisaikojen hirsirakennuksiin nähden tekninen huipputuote, terveellinen, energiatehokas ja ekologinen. Kaikki Tiimatalot valmistetaan suomalaisesta puusta joko Muhoksen tai Kärsämäen tehtailla. Mallistosta löytyy vapaa-ajanasuntoja, omakotitaloja, mökkejä, saunoja ja saunatupia sekä aittoja ja varastoja.

Tulevaisuudessa keskitytään Sami Tervakosken mukaan vahvasti omakotitaloihin. Niissä materiaaliksi valitaan useimmiten 2–3 osasta liimattua lamellihirttä, jossa puun eläminen on höylähirttä pienempää.

– Valittavana on myös erityisesti talonrakentamiseen kehitetty tuplahirsirakenne. Perinteisen männyn rinnalle tullut kuusi on nykyisin yleisempi puulaji. Se on tasalaatuisempaa ja säilyy pidempään vaaleana. Merkittäviä eroja ei kuitenkaan ole. Valinta on makukysymys.

Taloja ympäri Suomen sekä vientiin

Tiimatalot työllistää yhteensä noin 10 henkilöä. Rakennuksia myydään ympäri Suomen edustajien kautta.

Vuosittain valmistuu tehtailla yhteensä noin 400 Tiimatalojen ja MES-Woodin rakennusta. Ne toimitetaan asiakkaalle joko tavaralähetyksenä tai säältä suojaan -toimituksena.

Tiimataloja on toimitettu myös vientiin Pohjoismaihin ja useisiin Euroopan maihin sekä Aasiaan.

Tavaramerkin haltijan kotisivut

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Tiimatalot