Pienyrittäjä otti IPR-hallinnan omiin käsiinsä

Kuva parvekkeen seinistä ennen ja painettujen kuvalevyjen asentamisen jälkeen.

Loihdi mielen maisema -palvelu syntyi, kuten monet keksinnöt, vastauksena lähellä piileskelleeseen käytännön ongelmaan: Mitä tehdä likaisenharmaille kerrostaloparvekkeen lasikuituseinille? Kysymyksen heitti ilmaan Mia Immosen ystävä, jolla oli tarve saada piristystä ja kaunistusta parvekkeelle. Ideaa lähdettiin kehittelemään yhteistyössä. Lopulta se kiteytyi Immosen tuotekehittelyn kautta näppäräksi ratkaisuksi elävöittää kaupunkiympäristöä loihtimalla sinne oma mielimaisema kuvasta painattamalla.

Loihdi mielen maisema -logoLoihdi mielen maisema -palvelun kuviomerkki, jossa on sanallinen osa, rekisteröitiin toiminimi Mimagon haltijan Mia Immosen tavaramerkiksi heinäkuussa 2020. Painettu kuvalevy on saanut myös hyödyllisyysmallisuojan. Palvelu lanseerattiin keväällä 2021 ja loppukesästä on luvassa digimarkkinointikampanja. Nimenomaan digimarkkinointiin fokusoitua konsultaatioapua yrittäjä saa ELY-keskuksesta.

– Nimen keksiminen oli koko palvelun toteutuksen vaikein vaihe. Pyörittelin siinä luontoyhteyttä, uuden luomista, jokaisessa ihmisessä olevaa luovuutta, alkukantaisuutta ja taianomaisuutta. Halusin ehdottomasti pysyä kauniissa suomen kielessä ja tuoda mukaan ripauksen kalevalaista alkuperää, Immonen kertoo tyytyväisenä lopputulokseen.

 

Hakuprosessi opetti paljon

Mia Immonen on graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Hän perusti toiminimen vuonna 2017. Päivät täyttyivät asiakastöistä, kunnes maaliskuussa 2020 tuli täydellinen koronapysähdys. Oli aikaa paneutua omiin asioihin ja jatkaa itämässä olleen idean kypsyttelyä.

Immonen oli saanut monilta ihmisiltä vinkkejä siitä, että Mimago-nimi kannattaisi rekisteröidä tavaramerkiksi ennen kuin joku veisi häneltä hyvän nimen. Nyt hän ryhtyi toimeen. Samanlainen suojaustarve tuntui itsestään selvältä Loihdi mielen maisema -palveluun. Yrittäjä päätti ottaa asioista selvää ja hoitaa suojaukset itse.

– Menin PRH:n nettisivuille. Luin ja luin. Tavaramerkkihakemuksen tekeminen oli yksinkertaista, mutta hyödyllisyysmallin hakemiseen tarvitsin ja sain virastosta hyvää apua. Minua autettiin korjausten teossa ja kerrottiin, mitä kannattaa tehdä. Opin itse prosessista valtavasti. Siitä kaikesta uskon olevan paljon apua tulevaisuudessa tuoteperhettä kasvatettaessa.

 

Tavaramerkki on vahva tuki brändityölle

Mimagon toiminta koostuu monista puroista. Loihdi mielen maisema -palvelu on nyt Immosen lippulaivalapsi ja toivottavasti tulevaisuuden iso puro.

– Nyt rakennetaan palvelun brändiä sen omalla nimellä. Toiminimi pysyy rinnalla. Olen saanut valtavan paljon kannustavaa palautetta yllättäviltäkin tahoilta.

Jokainen Loihdi mielen maisema -toteutus on uniikki. Kuvapinnat on kehitetty tuomaan vaihtoehtoja parvekkeiden ja terassien sisustamiseen. Materiaaleina toimivat kuvalevyt tai kankaat, joille valittu kuva painetaan. Ne kestävät hyvin hoidettuina vuosia. Älykkään kiinnitysratkaisun ansiosta kuvapinnat on helppo asentaa paikoilleen magneettinauhan avulla esimerkiksi metallipintaisiin kaiteisiin.

Palveluun kuuluu aina arvio- ja mittauskäynti, kuva- ja materiaalisuunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa hänen toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta sekä asennuksen ja hoidon opastus.

Loihdi mielen maisema -verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Mimago

Oma innovaatio ansaitsee hyvän suojan

Innostin® on Anssi Sepän kekseliäs invanostininnovaatio. MS-tautia sairastavalla Sepällä oli omien kokemustensa perusteella selkeä näkemys esteettömyysratkaisujen ongelmista. Hän halusi tehdä maailmasta liikuntarajoitteisille helppokulkuisemman vuodenajasta ja säästä riippumatta sekä lisätä liikuntainnostusta.

Ensimmäiset ajatukset helppokäyttöisestä, turvallisesta ja Suomen ulko-olosuhteet kestävästä nostolaitteesta alkoivat pyöriä innovaattorin päässä noin kahdeksan vuotta sitten. Avukseen hän löysi alaa tuntevan yrityksen, ja yhdessä mentiin eteenpäin.

Vuonna 2017 Seppä perusti Karviaan Oy Seppsystems Ab:n ja nosturille haettiin patenttia. Tärkeää oli myös saada CE-merkintä. Valmistajaksi löydettiin porilainen yritys. Keväällä 2020 kaikki alkoi olla lähes valmista. Nosturilta puuttui vain kekseliäs nimi ja sen suojaaminen omaan käyttöön.

Nimi napsahti esiin itsestään

Tuotenimen keksimistä Seppä kuvaa nauraen napsaukseksi päässä. Itse hän ajattelee monimerkityksellisen sanan in-alkuosan tarkoittavan yksinkertaisesti sisään. Mutta myös inva-sanan lyhenne ja pyrkimys innostaa liikkumaan sopivat mieleenpainuviksi tulkinnoiksi.

– Olin tyytyväinen selvitettyäni, että Innostin oli tavaramerkkinä käytettävissämme. Jotain oli ilmeisesti jäänyt tradenomiopinnoista päähän, sillä nimen suojaus tavaramerkillä tuli kyllä heti mieleeni. Tiesin, että se on luotettava tapa varmistaa, ettei kukaan käytä nimeä meitä vahingoittaen. On hyvä asia, että aineetonta omaisuutta on mahdollista suojata eri keinoin ja tarvittavaa tietoa löytyy helposti netistä.

Innostin rekisteröitiin SeppSystemsin tavaramerkiksi kesäkuussa 2020. Samaan aikaan rekisteröitiin tavaramerkiksi myös SeppSystems-kuviomerkki, jossa on sanallinen osa.

Toisin kuin erityisosaamista vaativan patentin hakeminen tavaramerkin hakuprosessi oli Sepän mielestä hyvin yksinkertainen yhden lomakkeen täyttötyö.

Innovaattorin ideoita ei pysäytä mikään

Innostin on Sepän tietojen mukaan markkinoiden ainoa ensisijaisesti Suomen ulko-olosuhteita kestämään tehty invanostin. Se on suomalaisesta työstä viestivä Avainlippu-tuote.

Nostin on kooltaan 120 x140 cm, mutta se vaatii tilaa ainoastaan 10 x 10 cm kaidetolpan verran. Nostokykyä laitteella on 400 kg. Innostin on täysin huoltovapaa ja se on tarvittaessa siirrettävissä kohteesta toiseen. Sekä taloyhtiöt että yli 65-vuotiaat ja vammaiset voivat saada valtion avustusta nosturin hankintaan.

Innovaattori Anssi Sepän päässä pyörii koko ajan monia uusia ideoita, mutta niistä hän ei vielä hiiskahdakaan. Nyt hän keskittyy Innostimen markkinointi- ja myyntityön vauhdittamiseen.

SeppSystemsin verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: SeppSystems ja Riina Perho (Anssi Sepän kuva)

Oma tuotenimi lisää myyntiä ja yrityksen tunnettuutta

Nesu-kasvomaski NeSu rekisteröitiin ilmanvaihtosuodattimiin erikoistuneen Filterpak Oy:n ensimmäiseksi tavaramerkiksi toukokuussa 2020. Osuva ja erottuva nimi sopii mainiosti kesäkuussa ensimmäisenä Suomen markkinoille tulleelle Avainlipputunnuksen saaneelle kotimaiselle nenä-suusuojaimelle.

– NeSu tuntui heti hyvältä nimeltä ja domain oli onneksi vapaana. Kun keksimme noin hyvän nimen, halusimme varmistaa sen käytön itsellemme tavaramerkillä. Keskokin, jonka kanssa sovimme jakeluyhteistyöstä, tahtoi hyllyilleen merkkituotteen, kertoo Filterpakin toimitusjohtaja Peter Nordlund.

Filterpakin päätös aloittaa kasvomaskituotanto Hangossa syntyi, kun koronaviruspandemia oli näyttänyt leviämisvoimansa, kasvomaskien saatavuus oli iso ongelma ja yritys pystyi hyödyntämään vahvaa suodatinmateriaaliosaamistaan. Suuresta kysynnästä ja kiireellisestä tarpeesta huolimatta NeSu-tuotemerkki haluttiin rakentaa huolellisesti. Yhteistyössä tutun mainostoimiston kanssa se saatiin suunniteltua hyvin yrityksen yleisilmeeseen sopivaksi.

NeSu on Filterpakin ensimmäinen oma tuotebrändi. Se on nostanut lyhyessä ajassa huimasti yrityksen myyntiä. Samalla se on tuonut paljon muuta hyvää.

– NeSu teki meistä oikeasti omia kotimaisia tuotteita kehittävän yrityksen ja muutti omaa ajatteluammekin. Liikevaihdon kasvun lisäksi NeSu on antanut meille näkyvyyttä ja julkisuutta. Olemme nyt Suomen tunnetuin suodatinvalmistaja, Nordlund kertoo tyytyväisenä.

NeSun tuotanto käynnistyi vauhdikkaasti

NeSu-kasvomaskien tuotantoaFilterpakilla on ollut vuosia yhteistyötä Ahlström-Munksjön kanssa ja nopeasti kehitettiin täysin uusi materiaali NeSu-kansanmaskeja varten. VTT:n tutkimuksissa sen erotuskyky todettiin hyväksi. Kun maskipula oli kova ja monet ottivat yhteyttä yritykseen, tuotanto polkaistiin käyntiin vauhdilla.

Ensimmäiset tuotantokoneet tuotiin Kiinasta toukokuussa 2020. NeSu-kansanmaskit ilmestyivät kauppoihin kesäkuun alussa. Myöhemmin NeSu by Filterpak -sarja täydentyi lääkinnällisillä nenä-suusuojaimilla. Maskituotanto on työllistänyt yrityksessä reilut 50 työntekijää.

NeSun ansiosta hyvällä kasvu-uralla olleen Filterpakin liikevaihto kolminkertaistui viime vuonna vuoteen 2019 verrattuna. Yli puolet yli 10 miljoonan euron liikevaihdosta tuli maskeista.

Automaatio mahdollistaa kotimaisen kilpailukyvyn

Filterpak on tehnyt vuosia yhteistyötä laitevalmistajien kanssa ja sillä on laaja asiakas- ja toimittajaverkosto, mikä mahdollistaa tuotekehittelyn ja laajentumisen. Yritys on investoinut uuteen tuotantolinjaan, joka on kymmenkertaistanut tuotannon. Maskeja voidaan tehdä nyt valmiiksi pakattuina 10 maskia sekunnissa.

– Modernin teknologian ja automatisoinnin avulla kilpailukykymme paranee. Suomalaiset haluavat laadukkaita kotimaisia maskeja, joten niitä pitää olla saatavilla. Suomen huoltovarmuudenkin kannalta on välttämätöntä, että kotimaassa on maskivalmistusta, Nordlund muistuttaa.

Peter Nordlund osti nyt lähes 40 vuotta toimineen Filterpakin vuonna 2000 yhdessä veljensä Thomaksen kanssa. Silloin yrityksellä oli pari työntekijää ja kaksi asiakasta.

NeSun verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Filterpak Oy

Linnanmäen brändiä rakennetaan vahvasti hupitwistillä

Rilla EngblomMobihupi on Linnanmäen Firmahupipalveluiden tuorein tulokas. Mobiilisovelluksella pelattavaa tiimikisailua päästään pelaamaan tulevana kesänä. Mobihupi rekisteröitiin tavaramerkiksi huhtikuussa 2020. Nyt huvipuiston toimintaa pyörittävällä Lasten Päivän Säätiöllä on rekisteröitynä yhteensä 45 tavaramerkkiä.

– Meille on todella tärkeää suojata kaikki itsellemme tärkeimmät tuotteet ja palvelut. Näin saamme niihin yksinoikeuden ja tiedämme, ettei brändimme eteen tekemämme työ valu hukkaan. Varsinkin viime vuosina olemme torjuneet nimiemme vapaan käytön systemaattisella suojauksella, kertoo Linnanmäen markkinointiviestintäpalveluista ja tapahtumista vastaava johtaja Rilla Engblom.

Linnanmäen brändiä rakennetaan vahvasti hupitwistillä. Se kertoo oivaltavasti huvipuiston hauskasta tavasta tehdä asioita. Mobihupin ja Firmahupin lisäksi riemukkaasta tavaramerkkisalkusta löytyvät rekisteröidyt tavaramerkit Hupicity, Työhuvinvointi ja Hupimestari, jonka tittelin saa jokainen huvipuiston työntekijä.

Nimiä keksitään usein henkilöstön ajatushautomoissa

– Nimivalinnoissa on tärkeää, että nimet ovat helppoja ja monikielisiksi sopivia sekä luovat mielikuvan siitä, mistä on kyse. Nimiä keksitään usein henkilöstön ajatushautomoissa. Myös asiakkailta saadaan hyviä ja toteutuskelpoisia ehdotuksia.

Uusi mobiilipeli keräsi yhteensä kolmekymmentä nimiehdotusta Liikkuvasta huvista Lintsin lystiin. Engblom kertoo hieman hämillään, että Mobihupi sattuu olemaan hänen oma ehdotuksensa.

Mobihupi on yksi Firmahupin neljästä valmiista pelivaihtoehdosta. Pelaamaan tarvitaan 15–100 hengen tiimi. Pelisovellus ladataan yhteen puhelimeen. Pelistä löytyy arvoituksellisia ja nauruhermoja kutkuttavia huvipuistossa suoritettavia tehtäviä. Ryhmän mukana seikkailee Mobihupin maailmaan johdattava kisailumestari.

Huvittelu tuottaa hyvää lastensuojelutyölle

Samalla tavoin kuin kaikki huvittelu Linnanmäellä myös pelaaminen Mobihupilla tuottaa hyvää lastensuojelutyölle. Vuonna 1950 perustetun Linnanmäen konsepti on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja kiinnostava.

Kun mukana olleet kuusi lastensuojelujärjestöä vuonna 1957 perustivat Lasten Päivän Säätiön, sen ainoaksi tehtäväksi määriteltiin huvipuiston pyörittäminen varojen keräämiseksi lastensuojelutyölle. Vuosikymmenten aikana rahaa on jaettu yli 120 miljoonaa euroa nykyrahaksi muutettuna.

– Avustusvarat ovat järjestöille erittäin tarpeellisia. Tärkeää on myös, että pystymme tarjoamaan nuorille sekä osatyökykyisillekin vuosittain noin 650 kausityöpaikkaa. Osaan paikoista riittää 16 vuoden ikä. Puolet valituista on yleensä uusia, joten olemme merkittävä ensimmäisten työkokemusten tarjoaja. Vakituisia työntekijöitä meillä on noin 70.

Engblom muistuttaa, että jo vuosia Linnanmäelle on ollut ilmainen sisäänpääsy, ympäristöstä on muokattu viihtyisä keidas ja monenlaista hupitekemistä on tarjolla runsaasti kaikenikäisille.

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Linnanmäki

Merkki kertoo tuotteen poikkeavasta toimintatavasta

PR Pulping Oy:n kehittämä SimpyOne-konsepti yksinkertaistaa kierrätyskuidun sekä paperi- ja biomassojen puhdistustyötä, koska kaikki työvaiheet voidaan toteuttaa yhdessä putkimaisessa astiassa. Perinteisesti siihen tarvitaan jokaiselle vaiheelle jopa useampi kuin yksi erillinen laite. Idean juuret ovat kartonki- ja paperiteollisuudessa, mutta menetelmä sopii helpottamaan ja tehostamaan myös jätteenkäsittelylaitosten prosesseja.

SimplyOne rekisteröitiin tavaramerkiksi maaliskuussa 2020. Konsepti ja sen laitteet on suojattu kolmella patentilla, ja kaksi patenttihakemusta on työn alla. Toinen niistä on jo PRH:ssa, toinen valmiina keksijä Jouko Hautalan työpöydällä.

– Patentit antavat turvaa tuotteille kilpailijoita vastaan, ja tavaramerkki SimplyOne antaa mielikuvan yksinkertaisista ratkaisuista, joiden avulla vähennetään prosesseissa tarvittavien laitteiden määrää. Se merkitsee asiakkaalle sekä teknistä että taloudellista etumatkaa kilpailijoihin nähden. Olemme ainoa yritys, joka pystyy säästämään merkittävästi asiakkaiden investointi- ja käyttökustannuksia toimittamalla laitteita, jotka sisältävät kaksi tai useampia tehtäviä. Lattiapinta-alaakin säästyy.

Hautala muistuttaa, ettei ole olemassa standardiasiakkaita. Jokainen tuote suunnitellaan ja räätälöidään valmiiksi yksilöllisesti. Kirjalliset sopimukset ja salassapitosopimukset yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa ovat myös tärkeä osa immateriaalioikeuksien suojausta.

Kolmannella yrityksellä maaliin

Jouko Hautala on ollut kehittämässä kiertotaloutta jo 1970-luvulta alkaen. Luovuutta tarvittiin, kun sulfiittitehtaan jäteliemestä tehtiin Pekilo-prosessin avulla eläinrehua ja samalla puhdistettiin jäteliemi. Sen jälkeen hän on työskennellyt tuotekehitystehtävissä useammassa paperiteollisuuden yrityksessä.

– Oma ideani kiertokuidun käsittelyn yksinkertaistamiseen eli voimakkaana 1990-luvun lopulta alkaen ja sai vahvistusta eri projekteissa, mutta lopullisen vision toteutus jäi uupumaan. Eläkkeelle jäätyäni ja kilpailukiellosta vapauduttuani jätin kolme patenttihakemusta. Kun niiden läpimenosta ilmoitettiin vuonna 2016, päätin lähteä kokeilemaan, mihin asti on mahdollista päästä. PR Pulping Oy aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa.

Yritys rakensi tutkimuslaitteen valmiiksi Business Finlandin rahoituksella kesällä 2019. Omissa koeajoissa sen todettiin toimivan loistavasti. Alkuvuodeksi 2020 suunnitellut asiakaskoeajojen aloitukset siirtyivät valitettavasti koronan vuoksi.

Ympäristöasioihin tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja

Hautala uskoo SimplyOne-konseptin kysyntään, koska verkkokaupan lisääntyessä kartongin kulutuksen kasvu näyttää jatkuvan maailmanlaajuisesti jopa vuosikymmeniä.

– Kartongin valmistajat tarvitsevat entistä yksinkertaisempia ja helppokäyttöisempiä prosesseja kuidun erotukseen erilaisista kierrätysmateriaaleista. He tarvitsevat myös prosessin, jolla kuitua voidaan erottaa ja puhdistaa yhä vähemmän kuitua sisältävistä ja vaikeammin käsiteltävistä raaka-aineista. Näin kierrätysastetta voidaan lisätä eikä kaikkea tarvitse polttaa.

On myös entistä tärkeämpää, että raaka-aineista erotetut jakeet, kuten kuitu sekä erityisesti alumiini ja muovi, saadaan ulos prosessista puhtaina. Tällöin niiden jatkojalostaminen hyötykäyttöön on aiempaa helpompaa.

– Luotamme siihen, että SimplyOne-konseptia todella tarvitaan ja sillä on hyvät mahdollisuudet päästä maailman markkinoille. Uskomme myös sijoittajien kiinnostuvan nousevaan kiertotalouteen tähtäävästä yrityksestä, jolla on jo tuotteet valmiina. Tässä ovat hyvänä apuna rekisteröity tavaramerkki ja patentit.

PR Pulping Oy:n verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: PR Pulping Oy

Yritysnimi mukaan vahvistamaan hymiöbrändiä

HappyOrNot Oy:n pikapalautehymiöt ovat tuttuja ympäri maailman. Palvelua tuottava kansainvälinen kasvuyritys on jäänyt hymiöiden varjoon, vaikka se on edelläkävijä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden nopeassa jatkuvassa mittaamisessa ja parantamisessa.

HappyOrNot perustettiin vuonna 2009. Yritysidean takana on yli vuosikymmenen muhinut tositarina. Nuori Heikki Väänänen oli saanut huonoa palvelua elektroniikkakaupassa.

Yrityksen nimi ja logo rekisteröitiin tavaramerkeiksi heti alkuvaiheessa, hymiöt kuviomerkiksi vuonna 2014. Nyt yrityksellä on kymmenen kansallista rekisteröintiä. Myös kansainvälistä suojaa on haettu ripeästi uusille alueille lähdettäessä. Kansalliset tavaramerkit pohjana suojaa on laajennettu EU-alueelle ja erilaisina maapaketteina on tavaramerkkejä rekisteröity yhteensä lähes 60. Laitteet ja telineet on suojattu useilla yhteisömalleilla ja tiedon prosessointiin käytettävää teknologiaa patenteilla.

Suojataan aktiivisesti ja ennakoivasti

Viimeisen kolmen vuoden aikana HappyOrNotissa on alettu tarkastella aineettoman omaisuuden suojauksia entistä aktiivisemmin ja ennakoivasti. Suojauksen vahvistamiseksi helmikuussa 2020 rekisteröitiin omaksi tavaramerkiksi yrityksen nimen ja hymiöt sisältävä kuviomerkki, jossa on sanallinen osa. Rekisteröinti tehtiin sekä värilliselle että mustavalkoiselle versiolle.

– Meidät tunnetaan hymiöistä, mutta haluamme tehdä tunnetuksi myös yrityksemme nimeä ja vahvistaa näin brändiämme. Brändivastaavamme pitää silmällä esimerkiksi sitä, miten hymiöiden värit toimivat ja säilyvät oikeina eri pinnoilla. Myös mallisuoja ja design ovat tärkeitä tunnistetekijöitä. Suomalaiselta yritykseltä muutama vuosi sitten ostamamme patentti herätti puolestaan myönteistä huomiota rahoituskierroksellamme, kertoo HappyOrNotin varatoimitusjohtaja Sami Hero.

Hymiöt ovat haluttuja kopioinnin kohteita. Niitä on Heron mukaan kopioitu jopa ihan suoraan sellaisinaan. Suojauksesta kertova kirje kopioijalle on kuitenkin toiminut yllättävän hyvin tällaisten tilanteiden selvittämisessä.

Heron mielestä jokaisen yrityksen, varsinkin kansainvälisille markkinoille pyrkivän, tulee suojata aineeton omaisuutensa mahdollisimman hyvin sekä valvoa ja puolustaa tarvittaessa oikeuksiaan.

 

– Kustannukset ovat marginaalisia, mutta todennäköisyys hyvän idean kopioinnille on suuri. Me olemme suojanneet päämarkkinamme, jottei kukaan pääse kopioimaan ja myymään sitten meidän brändimme tuhoavaa huonoa tuotetta.

Hyödynnetään vahvuudet ja kehitetään uusia työkaluja

HappyOrNotin ylivoimaisena vahvuutena Hero pitää palvelun kilpailijoita parempaa skaalautuvuutta.

– Meillä on laajaa ja monipuolista osaamista. Asiakaskokemuksen parantaminen on osa nousevaa jatkuvan parantamisen kulttuuria. Näkymät ovat hyvät. Raavimme vasta pintaa.

HappyOrNot työllistää tällä hetkellä reilut sata ammattilaista, joista pääosa työskentelee Suomessa. USA on ylivoimaisesti tärkein markkina-alue, perässä tulevat Pohjoismaat, Englanti, Ranska, Saksa ja Italia. Laitteita löytyy noin 120 maasta ja niillä kerätään analysoitavaksi päivittäin yli miljoona palautetta.

HappyOrNotin verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: HappyOrNot Oy (kuviomerkki), Jenna Bascom (Sami Heron kuva)

Selkeää brändin rakentamista alusta alkaen

Namiset on luomumehuistaan tunnetun Raikastamo Oy:n ensimmäinen erillinen, ovela ja oivallinen tuotenimi. Se rekisteröitiin tavaramerkiksi tammikuussa 2020. Samoihin aikoihin smoothiemakeisilla täytetyt Namiset-pussit ilmestyivät kauppojen hyllyille noin vuoden tuotekehitystyön ja kilpailumenestyksen kirittäminä.

– Meille on ollut alusta alkaen ihan selvää, että oma brändi on se, jota rakennamme ja joka pitää suojata, toteaa Raikastamon toimitusjohtaja Jyri Kähönen.

Toistakymmentä vuotta brändiä rakennettiin yksinomaan Raikastamo-nimellä. Se samoin kuin rinnakkaistoiminimi Freshery on suojattu EU-tavaramerkillä.

Nimi puhuu puolestaan

Ensiksi Raikastamo oli se paikka, karjalohjalaisen omenatilan vanha varasto, jossa Raikastamo Oy:n toiminta alkoi vuonna 2008, kun kuuden ystävyksen haave omasta omenatarhasta osoittautui mahdottomaksi. Sen sijaan he hankkivat käytetyn puristimen, kuormallisen lasipulloja ja paljon luomuomenia. Kokeillen ja maistellen syntyi ensimmäinen tuote, Vuoden luomutuote 2009 -palkinnon voittanut Raikastamon luomuomenatäysmehu.

Sana alkoi levitä ja kysyntä kasvaa. Viiden puristus- ja pullotusvuoden jälkeen Raikastamon juomavalmistus ulkoistettiin. Kehiteltiin uusia makusekoituksia ja tuotiin pakkauksiin uusia materiaaleja ja kokoja. Vanha puristin pääsi tekemään ananasmehua Tansaniaan.

– Nimeämispolitiikkamme on aina ollut hyvin yksinkertainen ja selkeä. Haluamme, että etiketistä näkee, kuka juoman on tehnyt ja mitä hedelmää tai marjaa se sisältää. Raikastamo sopii nimenä hyvin erilaisten mehujen ja muiden juomien brändäämiseen.

Terveellisten luomuherkkujen kysyntä kasvaa

Luomutuotteisiin erikoistuneen yrityksen ideana on tarjota lapsiperheille terveellisiä elintarvikkeita, jotta perheen pienimmätkin voivat herkutella hyvällä omallatunnolla. Raikastamolla on sesongin mukaan 20–30 tuotetta, joista suosituimpia ovat pillimehut. Uutta kehitellään Kähösen mukaan koko ajan kovalla työllä.

Namiset on onnistunut alku tuoteperheen laajennukselle. Se jatkuu tänä keväänä muun muassa uusilla Pikkujätti-tavaramerkillä suojatuilla tuotteilla.

Toimitusjohtaja on ylpeä, että täysin nollasta ilman ulkopuolista rahoitusta ponnistanut yritys on päässyt suotuisaan kasvuvauhtiin. Viime tilikauden liikevaihto oli yli 1,5 miljoonaa euroa. Vähitellen ovat aukeamassa myös vientimarkkinat.

– Namiset oli alkuun pakastekuivattujen smoothiemakeisten työnimi. Matkan varrella se alkoi kuitenkin tuntua aina vain paremmalta. Siksi emme lähteneet kikkailemaan uusien nimien keksimisellä. Kaksi makuvaihtoehtoa löytyivät kokeilujen pohjalta. Laatu on aina ykkösasia. Maun lisäksi raaka-aineiden on oltava tuotannollisesti ja hinnallisesti sopivia. Luomumakeiset valmistetaan täysin ilman lisättyä sokeria, Jyri Kähönen kertoo.

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuva: Raikastamo Oy