Kulttuuripääkaupungin mielikuvallinen minitarina

Oulu 2026Oulu 2026 -kuviomerkki, jossa on sanallinen osa, rekisteröitiin tavaramerkiksi joulukuussa 2020, puoli vuotta ennen kuin kaupunki kesäkuun 2021 alussa valittiin voittajaksi Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkikilpailussa.

Tavaramerkillä suojattu lumihiutale-aurinkomerkki on keskeinen Oulu 2026 -brändin kuvaaja ja tunniste. Sillä erottaudutaan ja pystytään osoittamaan tarjotun kulttuuripääkaupunkituotteen tai -palvelun aitous ja luvallisuus. Rekisteröinti tehtiin viiteen tavaramerkkiluokkaan, kun oli selvää, mitä kaikkea hankkeessa ainakin halutaan toteuttaa.

Oulun kaupungin lisäksi hankkeessa on mukana 32 pohjoisen alueen kaupunkia ja kuntaa. Merkissä yhdistyvät mielikuvallisesti alueen tärkeimmät vetovoimatekijät. Se avaa minitarinan, mitä on olla neljän vuodenajan pohjoinen alue, jolta löytyy moninaista osaamista.

Merkki luotiin brändin perusosaksi

Oulu 2026 -merkki suunniteltiin pian hanketyön käynnistyttyä vuonna 2017. Se otettiin käyttöön tekemällä muun muassa tarroja ja postikortteja, lautapeli sekä paitoja, jotka päällä vedettiin hankkeen esittelytkin. Hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen myöntää, että Oulussa tehtiin itsevarmasti voittajahakemusta.

– Merkki tuo näkyvyyttä ja viestii positiivista fiilistä. Kansainvälisestikin se on herättänyt mielenkiintoa. Selkeä brändi on hyvä tapa viestiä. Meille oli alusta alkaen selvää, että haluamme brändin tukevaksi osaksi graafisen tunnuksen. Se kuten lähes kaikki muukin materiaali on tehty pääasiassa omin voimin. Työ haisee ja näyttää aidosti meiltä ja käsin tehdyltä.

Suunnittelun vahvan pohjatyön teki Oulun kaupungin AD Niina Teräslahti. Loppuhiontaan osallistui joukko asiasta innostuneita. Hankejohtaja muistelee, kuinka hän itse piirteli kesämökillä paperilapulle viivoja vähän eri asentoihin ja sai näin merkkiin kiinnostavaa liikettä.

Hiljattain Oulun kaupunki on rekisteröinyt tavaramerkikseen myös Oulu 2026 Arctic Food Lab -kuviomerkin. Alahankkeen tavoitteena on kehittää arktista ruokakulttuuria. Merkki pohjautuu Oulu 2026 -kuviomerkkiin.

– Muita vastaavia tarpeita ei ole näköpiirissä, ja aikomuksemme on keskittää brändin rakentaminen yhden visuaalisen elementin ympärille, toteaa Rantala-Korhonen.

Monen vuoden kehittämismatka

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026Oulu 2026 -kulttuuripääkaupunkihankkeen kantavana teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos. Tavoitteena on luoda ja tuoda kulttuuria, hyvinvointia ja elinvoimaa pohjoiselle alueelle. Alusta asti alueen asukkaita ja toimijoita on osallistettu ideointiin, suunnitteluun ja elinvoiman kasvattamiseen tähtäävään omaan toimintaan.

– Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteli lisää alueemme tunnettuutta ja tuo näkyvyyttä. Pienemmille kuntakumppaneille se tarjoaa mahdollisuuden olla mukana jossain itseä suuremmassa. Saamme myös henkisen edun hakiessamme EU-rahoitusta kulttuurihankkeillemme. Lisäksi meillä on valmiina tarvittavia kansainvälisiä kontakteja. Aktiiviset toimijat keräävät hyödyn, muistuttaa Rantala-Korhonen.

Oulu 2026 -projektin talousarvio vuosille 2021–2027 on 50 miljoonaa euroa, josta Oulun kaupungin osuus on 20 miljoonaa. Vuoden 2022 alussa kulttuuripääkaupunkiprojektin valmistelu ja toteutus siirtyy kaupungin perustamalle kulttuurisäätiölle. Eikä Oulu 2026 pääty kulttuuripääkaupunkivuoteen, vaan kulttuuriperinnön siirto jatkuu 2027–2028.

 

Oulu 2026 -kulttuuripääkaupungin verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Oulun kaupunki. Piia Rantala-Korhosen kuva: Harri Tarvainen / Oulun kaupunki

Sanaleikistä syntyi hauskasti erottuva tavaramerkki

Stagent Oy:n toimitusjohtaja Juuso ElorantaStage plus Agent, siis Stagent. Vuonna 2017 perustettu ohjelmatoimisto välittää esiintyviä taiteilijoita erilaisille esiintymisareenoille ravintoloista yksityis- ja yritystilaisuuksiin. Kekseliäs nimi ponnahti välittömästi suosikiksi pienen porukan kokoonnuttua aivoriiheen ennen yrityksen perustamista.

– Stagent tuntui heti hauskalta. En edes muista, mitä muita nimiä oli esillä. Perusajatuksena meillä oli, että nimi olisi melko lyhyt, iskevä ja mieleenpainuva, kertoo Stagent Oy:n toimitusjohtaja Juuso Eloranta.

Vaikka nimi on monikieliseksi sopiva, pientä säätöä on Elorannan mukaan ollut siitä, lausutaanko Stagent suomalaisittain niin kuin kirjoitetaan vai englantilaisittain steitsent. Kumpikin käy. Itse yrittäjät käyttävät suomalaista muotoa. Elorannan lisäksi yrityksen perustajiin kuuluvat kaksi aiemminkin yrittäjinä toiminutta muusikkoa.

– Alussa meille kävi kuten monelle muullekin yritykselle, ettemme heränneet heti huomaamaan, kuinka tärkeää on suojata oma nimi ja brändi, ettei tulisi epäselvyyksiä tai suoria väärinkäytöksiä keksimämme nimen käytön suhteen. Tärkeää tietoa asiasta saimme muun muassa PRH:n uutiskirjeistä. Niinpä hoidimme asian kuntoon.

Stagent-sanamerkki rekisteröitiin tavaramerkiksi marraskuussa 2020.

Suojaus antaa vähällä vaivalla työ- ja mielenrauhaa

Eloranta toteaa tyytyväisenä, että onneksi Stagent-nimi on nyt suojattu ainakin Suomessa tavaramerkillä. Hiljattain on nimittäin selvinnyt, että Euroopassa on kansainvälisille markkinoille suuntaava startup-yritys, joka on rekisteröinyt stagent.com-domainin. Yrittäjää vähän harmittaa, että he huomasivat rekisteröidä itselleen vain fi-verkkotunnuksen ennen yrityksen perustamista.

Tavaramerkin hakuprosessia Eloranta pitää nopeana ja yksinkertaisena. Myös tavaramerkkiluokka löytyi Stagent-ohjelmatoimistolle helposti.

– Tavaramerkki brändin osana vahvistaa osaltaan visiotamme olla luotettava ja helposti lähestyttävä yritys. Seuraavaksi pitää hoitaa logomme suojaaminen rekisteröimällä se. Olemme kuitenkin käyttäneet jo sitä, ja se näyttää toimivan hyvin.

Jokainen tilaisuus on ainutkertainen

Stagent välittää esiintyviä taiteilijoita ravintoloihin ja erilaisiin yksityis- ja yritystilaisuuksiin, kuten häihin, lastenjuhliin, syntymäpäiville, siunaustilaisuuksiin, messuille, pikkujouluihin, läksiäisiin, harjannostajaisiin, avajaisiin tai mihin ikinä. Tarjolla on lastenmusiikkia, taikureita, koomikoita, trubaduureja, bilebändejä, klassista musiikkia, rockia, bluesia tai muuta.

Lisäksi yritys tarjoaa esiintyville taiteilijoille mahdollisuuden toimia ohjelmatoimiston palveluksessa.

– Hoidamme asiat kuten sovitaan ja teemme kaikki kaikkea. Se varmistaa, että asiat hoituvat joustavasti ja nopeasti. Palkat lähtevät esiintyjille, kun työ tehty eikä vasta viikkojen päästä, lupaa Eloranta.

Stagentin verkkosivut

Teksti ja henkilökuva: Marjo Rautvuori

Kuva: Stagent Oy

Kireitä siimoja maineikkailla välineillä

Tuohia-kuviomerkkiKalajutut ovat kalajuttuja ja niitä riittää. Mutta kun kalastajat vaihtavat keskenään kokemuksia, puheet ovat totisinta totta. Niissä vilahtelevat toistuvasti maineikkaat brändit. Niiden välineisiin voi luottaa ja niillä varmistaa parhaat saaliit. Tässä joukossa haluaa itsekin polvenkorkuisesta kalastanut Tero Tuohimetsä nähdä myös Tuohia Oy:n. Sen hän perusti yhdessä Sari-vaimonsa kanssa vuoden 2020 alkupuolella.

Tuohia rekisteröitiin tavaramerkiksi lokakuussa 2020 erilaisille kalastustarvikkeille ja -välineille tavaramerkkiluokassa 28. Kyseessä on kuviomerkki, jossa on sanallinen osa. Parhaillaan on pohdinnassa suojauksen laajentaminen kansainvälisesti.

Yrityksen synnyn ratkaisevana osana on täkykalaviehe Viikin Raksi, jonka valmistus käsityönä ja kehittäminen siirtyi Tuohialle liiketoiminnan oston myötä. Pitkään markkinoilla olleilla vieheillä on mallisuojaus vuodelta 1997.

Oikeita asioita oikeaan aikaan

Tuohialla on kehitteillä kalastajien aitoihin tarpeisiin suunniteltuja innovatiivisia vieheratkaisuja sekä muita uusi tuotteita. Lisää tavaramerkkejä on tulossa hakuun.

Tuohia Oy:n perustaja Tero Tuohimetsä kalassa soutuveneessä.Tuohimetsällä on ollut vireillä myös patenttihakemuksia ja uutuustutkimuksia on teetetty. Lähes viikoittain yrittäjä on yhteydessä IPR-toimistoon, josta saa tarvittavaa erityisasiantuntemusta. Vain tavaramerkkihakemukset ovat hänestä niin helppoja, että niitä kannattaa ryhtyä tekemään itse.

Brändäämisen kannalta tavaramerkki on yrittäjän mielestä aivan välttämätön. Mielenkiintoista hänestä on, että muodonkin voi suojata tavaramerkillä.

Tuohimetsälle immateriaalioikeuksien suojaus on tullut tutuksi eri yhteyksissä. Tuohiassa suojausasioissa ollaan valmiit kulkemaan etukenossa.

– Kokonaisvaltainen ajattelu ja toiminta varmistaa, että IPR:n hallinta pysyy itsellä, oma jälki näkyy eikä työhön panostus valu hukkaan. Suojausasiat ovat olleet viime aikoina kovasti esillä, ja olen törmännyt hämmästyttäviin laiminlyönteihin. Viikin Raksin mallisuoja on kyllä pitänyt.

Iso kala tarttui yllättäen koukkuun

Yksi kohtalokas tarvikeostosmatka Viikin Raksiin teki aiemminkin yrittäjänä toimineesta Tuohimetsästä osa-aikayrittäjän. Tarjottu mahdollisuus oli liian houkutteleva, kun hintakin saatiin hierottua perustellusti kohdilleen.

Viisi vuotta vierähti välissä kokonaan toisen palveluksessa. Perheyrityksessä mukana olevalta vaimolta Tuohimetsä saa usein hyviä huomioita. Yrityksen nimeäkin pyöriteltiin yhdessä.

– Alkuosa saatiin omasta sukunimestämme. 1930-luvulla tehty nimen suomennos pohjautui aikoinaan suvun hallussa olleeseen tuohimetsäpalstaan. Tuohia tuntui meistä sopivan luonnonläheiseltä ja käsityöhenkiseltä.

Kireys kuuluu siimoihin, ei ilmeisiin

Tuohian pakkauksiaTuohiassa tehdään töitä suupielet ylöspäin. Yrityksen ulkoasuun onnistui UNELMA Creative Housen Jesse Karjalainen luomaan yrittäjien toivomaa rosoisuutta. Pakkauksissa on selkeästi mukana luonto- ja kalastusteema.

Markkinointia on tehty puskaradion lisäksi lähinnä sosiaalisessa mediassa. Pääsyä tapaamaan kalastajia messuilla ja kalastuskilpailuissa Tuohimetsä odottaa innolla.

– Tuohia on nyt lempilapseni, jossa yhdistyvät intohimoni innovaatioihin ja kalastukseen. Koko ajan pyörii mielessä, millaista markkinointimateriaalia voisi tuottaa ja miten aktivoida kalastuksen harrastajia. Täytyy myöntää, että kotoa tulee välillä jupinaa jatkuvasta somen seuraamisesta, Tero Tuohimetsä naurahtaa.

Kysymykseen, mitä kalastaja itse valmistaa, kun hän haluaa oikein herkutella, tulee vastaus silmänräpäyksessä: kylmäsavulohipastaa tai kuhawokkia.

Tuohian verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Tuohia Oy

Rusetööri valmiina myös kahvikärräilyyn

Kun SÖÖR-puurusettien menekki muun juhlapukeutumiskaupan tapaan tyssäsi täysin koronarajoitusten myötä, muotoilija Hermanni Vuorisalo keksi itselleen uutta tekemistä. Pian käsityöyrittäjän suunnittelupöydällä valmistui maitokärryn pohjaan kootun kahvilan malli. Kärräilemällä pääsisi tapaamaan ja palvelemaan ihmisiä. Siinä sivussa voisi esitellä omaa kaula-asustesarjaansa.

SÖÖR-sanamerkin Vuorisalon erityisesti kansainvälistä kauppaa varten vuonna 2018 perustama Hermandia Oy oli rekisteröinyt tavaramerkiksi rusetit sisältävässä tavaramerkkiluokassa 25. Nyt tuli ajankohtaiseksi laajentaa yksinoikeutta tavaramerkkiin uudella hakemuksella. SÖÖR rekisteröitiin sanamerkiksi ravitsemis- ja juomien anniskelupalvelut sisältävään tavaramerkkiluokkaan 43 syyskuussa 2020.

Mutta ajat muuttuivat. Kun päästiin taas järjestämään juhlia, Hermandian verkkokauppa virkosi. Kahvia SÖÖR -kahvikärrykonsepti siirtyi toistaiseksi odotustilaan.

Suomalaisten IPR-ymmärrys kaipaisi kohennusta

Vuorisalo sai perustietoja aineettoman omaisuuden suojausmahdollisuuksista muotoiluopintojensa yhteydessä, mutta häntä ihmetyttää, miksei IPR:n merkitystä Suomessa oikein edelleenkään ymmärretä ja osata laskea.

– Monen yrityksen taseessa aineettoman omaisuuden arvo on nolla euroa. Muualla maailmassa tilanne on ihan toinen. Jos tähtäimessä on luoda brändiä, erityisesti kansainvälistä, ydinosa on IPR-suojaus. Muodin puolella tavaramerkki on yleensä ainoa, johon saa yksinoikeuden.

SÖÖR-puurusettien muotoilukin on tunnistettava, ja sitä on suojattu suomalaisella mallioikeudella. Tavaramerkki on kuitenkin Vuorisalon mielestä brändin arvokkain osa.

SÖÖRin lisäksi Hermandia on rekisteröinyt suomalaisella tavaramerkillä DAAM-sana- ja kuviomerkin. Korvakorumalliston tuotteet valmistuvat puurusettien hukkapaloista.

Yrityksen nimen Hermandia on rekisteröinyt EU-tavaramerkiksi.

Tavaramerkkihakemuksen teko on helppoa

Vuorisalo teki itse kaikki tavaramerkkihakemukset. Se oli hänestä helppoa ja PRH:n prosessi hoitui yksinkertaisesti. Kansainvälisten hakemusten teossa hän olisi kaivannut alkuun apua. Nyt Hermandian IPR-hallintaa ja tärkeää -valvontaa hoitaa lakitoimisto.

– Kotimaan rekisteröintihinnat ovat hyvin kohtuulliset. Toki hintaa tulee lisää, jos haluaa vahvistaa ja laajentaa suojausta. Kansainvälisestä suojauksesta joutuu maksamaan huomattavasti enemmän. Sitä on mietittävä tarkasti.

Viiden vuoden huraus

Vuorisalo teki ensimmäisen puurusetin omille 30-vuotispäivilleen vuonna 2016, koska halusi juhlistaa ainutlaatuista hetkeä itselleen luontevalla tavalla. Pöytälaatikossa olisi ollut monta muutakin ideaa. Rusetti herätti ansaittua huomiota. Se kertoi tekijänsä syvästä kunnioituksesta käsityöperinnettä ja huolellista työtä kohtaan. Lisää persoonallisia rusetteja valmistui, kun parhaille ystäville tuli sama merkkipäivä. Sana lähti kiertämään.

SÖÖR tulee yhden ystävän lempinimestä. Ystäviltä tulevat myös rusettien nimet, kuten suosittu Antero. Se on ollut Vuorisalon suvun miesten toinen nimi monessa polvessa. Rusettien puut tulevat kotimaiselta sahalta ja kankaat räätäleiden hukkapalakoreista.

Hermandian omasta verkkokaupasta lähtee SÖÖR-rusetteja tällä hetkellä noin 15 maahan. Laajeneminen on hyvässä vauhdissa ja yritys on saanut jalkautumiseen myös Business Finlandin kansainvälistymisavustusta.

Hermandian verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Hermandia Oy

Tutun paketin tunnistaa hyllystä vaivatta

Suomalaisille tuttu kahvipaketti on rekisteröity Pauligin kolmiulotteiseksi tavaramerkiksi elokuussa 2020. Kokonaisuus muodostuu kuvista, logoista ja asettelusta. Paketti erottuu helposti hyllystä.

Paulig osoittaa esimerkillisesti, kuinka hyvää aineettoman omaisuuden suojaa voi rakentaa suojaamalla brändin eri osasia, kuten kaikille tutun kahvikuppi-kuviomerkin (rek.nro 259017). Tärkein rekisteröinti kautta vuosikymmenten on tietysti laajalti tunnettujen tavaramerkkien listaltakin löytyvä Paulig-nimi. Perässä tulevat Presidentti ja muut kahvibrändit.

Paulig perustettiin ja yritys aloitti Suomen suosituimpien kahvien myynnin vuonna 1876. Teollinen paahtaminen käynnistettiin ensimmäisenä Suomessa vuonna 1904. Juhla Mokka ja Presidentti ovat olleet markkinoilla yli 90 vuotta.

– Yrityksen näkökulmasta aineeton omaisuus on aivan yhtä merkittävää omaisuutta kuin mikä tahansa materiaali. Meille on todella tärkeää suojata yrityksen perintö sekä luotujen brändien vahvuudet. Rekisteröityjen tavaramerkkien avulla pystymme ylläpitämään yrityksessä tehtyä pitkää työtä, toteaa Pauligin kahvituotteiden brändeistä ja markkinoinnista vastaava Jutta Nordblad.

Kuluttajan pitää voida luottaa brändiin

Pauligin kahvituotteiden brändeistä ja markkinoinnista vastaava Jutta Nordblad.

Toinen tärkeä, Nordbladin mielestä usein unohtuva näkökulma suojaukseen on kuluttajan palveleminen.

– On hyvä, että tuttu kahvipaketti löytyy helposti hyllystä. On myös tärkeää, että kuluttaja tietää paketin napatessaan tarkalleen, mitä saa. Tuttu brändipakkaus on maistuva laatulupaus, jossa on huomioitu myös tuoteturvallisuus ja vastuullisuusnäkökulmat. Kolmiulotteisen merkin rekisteröinti varmistaa, ettei markkinoille voida tuoda kuluttajia hämmentäviä samannäköisiä paketteja.

Suomen nykyisiä kahvimarkkinoita mietittäessä ei Pauligilla Nordbladin mukaan pelätä kopiointia. Tulevaisuuteen on kuitenkin hyvä varautua, sillä uusia toimijoita tulee jatkuvasti.

Tavaramerkitkin tarvitsevat päivitykset

Pauligin vahvoihin pitkäikäisiin brändeihin on tehty uudistuksia vähitellen vuosien saatossa ja kun uusia kahvibrändejä tuodaan markkinoille, niiden pakkaukset noudattavat tiettyä yrityksen tunnistettavaa linjaa. Uudistusten yhteydessä tarkastellaan myös aina tavaramerkkejä. Esimerkiksi kahvikuppi-kuviomerkin uusin rekisteröinti on vuodelta 2013.

– Kuluttajien ymmärrys kahvista on lisääntynyt ilahduttavasti. Tulee uusia vivahteita ja erilaiset valmistusmenetelmät kiinnostavat entistä enemmän. Tarjoamme nyt myös pienempiä paketteja, jotka miellyttävät monia, helpottavat uusien tuotteiden kokeilua ja vähentävät turhaa ruokahävikkiä, kertoo Jutta Nordblad.

Myös 3D-tavaramerkiltä vaaditaan erottamiskykyä

Kolmiulotteinen merkki muodostuu itse tuotteen tai sen pakkauksen ulkoasusta. Se käsittää siis kolmiulotteisen muodon. Tavallisimmin kolmiulotteisella tavaramerkillä suojataan erilaisia tuotepakkauksia, kuten pulloja, elintarvike- ja pesuainepakkauksia.

Koska tavaramerkin tarkoituksena on erottaa tietyn yrityksen tavarat muiden vastaavista tavaroista, myös kolmiulotteisilta tavaramerkeiltä edellytetään aina, että ne ovat erottamiskykyisiä.

Lisää esimerkkejä erilaisista tavaramerkin tyypeistä.

Suomalaisia tavaramerkkejä voit tutkia Tavaramerkkitietopalvelussa.

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Paulig

Pienyrittäjä otti IPR-hallinnan omiin käsiinsä

Kuva parvekkeen seinistä ennen ja painettujen kuvalevyjen asentamisen jälkeen.

Loihdi mielen maisema -palvelu syntyi, kuten monet keksinnöt, vastauksena lähellä piileskelleeseen käytännön ongelmaan: Mitä tehdä likaisenharmaille kerrostaloparvekkeen lasikuituseinille? Kysymyksen heitti ilmaan Mia Immosen ystävä, jolla oli tarve saada piristystä ja kaunistusta parvekkeelle. Ideaa lähdettiin kehittelemään yhteistyössä. Lopulta se kiteytyi Immosen tuotekehittelyn kautta näppäräksi ratkaisuksi elävöittää kaupunkiympäristöä loihtimalla sinne oma mielimaisema kuvasta painattamalla.

Loihdi mielen maisema -logoLoihdi mielen maisema -palvelun kuviomerkki, jossa on sanallinen osa, rekisteröitiin toiminimi Mimagon haltijan Mia Immosen tavaramerkiksi heinäkuussa 2020. Painettu kuvalevy on saanut myös hyödyllisyysmallisuojan. Palvelu lanseerattiin keväällä 2021 ja loppukesästä on luvassa digimarkkinointikampanja. Nimenomaan digimarkkinointiin fokusoitua konsultaatioapua yrittäjä saa ELY-keskuksesta.

– Nimen keksiminen oli koko palvelun toteutuksen vaikein vaihe. Pyörittelin siinä luontoyhteyttä, uuden luomista, jokaisessa ihmisessä olevaa luovuutta, alkukantaisuutta ja taianomaisuutta. Halusin ehdottomasti pysyä kauniissa suomen kielessä ja tuoda mukaan ripauksen kalevalaista alkuperää, Immonen kertoo tyytyväisenä lopputulokseen.

 

Hakuprosessi opetti paljon

Mia Immonen on graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Hän perusti toiminimen vuonna 2017. Päivät täyttyivät asiakastöistä, kunnes maaliskuussa 2020 tuli täydellinen koronapysähdys. Oli aikaa paneutua omiin asioihin ja jatkaa itämässä olleen idean kypsyttelyä.

Immonen oli saanut monilta ihmisiltä vinkkejä siitä, että Mimago-nimi kannattaisi rekisteröidä tavaramerkiksi ennen kuin joku veisi häneltä hyvän nimen. Nyt hän ryhtyi toimeen. Samanlainen suojaustarve tuntui itsestään selvältä Loihdi mielen maisema -palveluun. Yrittäjä päätti ottaa asioista selvää ja hoitaa suojaukset itse.

– Menin PRH:n nettisivuille. Luin ja luin. Tavaramerkkihakemuksen tekeminen oli yksinkertaista, mutta hyödyllisyysmallin hakemiseen tarvitsin ja sain virastosta hyvää apua. Minua autettiin korjausten teossa ja kerrottiin, mitä kannattaa tehdä. Opin itse prosessista valtavasti. Siitä kaikesta uskon olevan paljon apua tulevaisuudessa tuoteperhettä kasvatettaessa.

 

Tavaramerkki on vahva tuki brändityölle

Mimagon toiminta koostuu monista puroista. Loihdi mielen maisema -palvelu on nyt Immosen lippulaivalapsi ja toivottavasti tulevaisuuden iso puro.

– Nyt rakennetaan palvelun brändiä sen omalla nimellä. Toiminimi pysyy rinnalla. Olen saanut valtavan paljon kannustavaa palautetta yllättäviltäkin tahoilta.

Jokainen Loihdi mielen maisema -toteutus on uniikki. Kuvapinnat on kehitetty tuomaan vaihtoehtoja parvekkeiden ja terassien sisustamiseen. Materiaaleina toimivat kuvalevyt tai kankaat, joille valittu kuva painetaan. Ne kestävät hyvin hoidettuina vuosia. Älykkään kiinnitysratkaisun ansiosta kuvapinnat on helppo asentaa paikoilleen magneettinauhan avulla esimerkiksi metallipintaisiin kaiteisiin.

Palveluun kuuluu aina arvio- ja mittauskäynti, kuva- ja materiaalisuunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa hänen toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta sekä asennuksen ja hoidon opastus.

Loihdi mielen maisema -verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Mimago

Oma innovaatio ansaitsee hyvän suojan

Innostin® on Anssi Sepän kekseliäs invanostininnovaatio. MS-tautia sairastavalla Sepällä oli omien kokemustensa perusteella selkeä näkemys esteettömyysratkaisujen ongelmista. Hän halusi tehdä maailmasta liikuntarajoitteisille helppokulkuisemman vuodenajasta ja säästä riippumatta sekä lisätä liikuntainnostusta.

Ensimmäiset ajatukset helppokäyttöisestä, turvallisesta ja Suomen ulko-olosuhteet kestävästä nostolaitteesta alkoivat pyöriä innovaattorin päässä noin kahdeksan vuotta sitten. Avukseen hän löysi alaa tuntevan yrityksen, ja yhdessä mentiin eteenpäin.

Vuonna 2017 Seppä perusti Karviaan Oy Seppsystems Ab:n ja nosturille haettiin patenttia. Tärkeää oli myös saada CE-merkintä. Valmistajaksi löydettiin porilainen yritys. Keväällä 2020 kaikki alkoi olla lähes valmista. Nosturilta puuttui vain kekseliäs nimi ja sen suojaaminen omaan käyttöön.

Nimi napsahti esiin itsestään

Tuotenimen keksimistä Seppä kuvaa nauraen napsaukseksi päässä. Itse hän ajattelee monimerkityksellisen sanan in-alkuosan tarkoittavan yksinkertaisesti sisään. Mutta myös inva-sanan lyhenne ja pyrkimys innostaa liikkumaan sopivat mieleenpainuviksi tulkinnoiksi.

– Olin tyytyväinen selvitettyäni, että Innostin oli tavaramerkkinä käytettävissämme. Jotain oli ilmeisesti jäänyt tradenomiopinnoista päähän, sillä nimen suojaus tavaramerkillä tuli kyllä heti mieleeni. Tiesin, että se on luotettava tapa varmistaa, ettei kukaan käytä nimeä meitä vahingoittaen. On hyvä asia, että aineetonta omaisuutta on mahdollista suojata eri keinoin ja tarvittavaa tietoa löytyy helposti netistä.

Innostin rekisteröitiin SeppSystemsin tavaramerkiksi kesäkuussa 2020. Samaan aikaan rekisteröitiin tavaramerkiksi myös SeppSystems-kuviomerkki, jossa on sanallinen osa.

Toisin kuin erityisosaamista vaativan patentin hakeminen tavaramerkin hakuprosessi oli Sepän mielestä hyvin yksinkertainen yhden lomakkeen täyttötyö.

Innovaattorin ideoita ei pysäytä mikään

Innostin on Sepän tietojen mukaan markkinoiden ainoa ensisijaisesti Suomen ulko-olosuhteita kestämään tehty invanostin. Se on suomalaisesta työstä viestivä Avainlippu-tuote.

Nostin on kooltaan 120 x140 cm, mutta se vaatii tilaa ainoastaan 10 x 10 cm kaidetolpan verran. Nostokykyä laitteella on 400 kg. Innostin on täysin huoltovapaa ja se on tarvittaessa siirrettävissä kohteesta toiseen. Sekä taloyhtiöt että yli 65-vuotiaat ja vammaiset voivat saada valtion avustusta nosturin hankintaan.

Innovaattori Anssi Sepän päässä pyörii koko ajan monia uusia ideoita, mutta niistä hän ei vielä hiiskahdakaan. Nyt hän keskittyy Innostimen markkinointi- ja myyntityön vauhdittamiseen.

SeppSystemsin verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: SeppSystems ja Riina Perho (Anssi Sepän kuva)

Oma tuotenimi lisää myyntiä ja yrityksen tunnettuutta

Nesu-kasvomaski NeSu rekisteröitiin ilmanvaihtosuodattimiin erikoistuneen Filterpak Oy:n ensimmäiseksi tavaramerkiksi toukokuussa 2020. Osuva ja erottuva nimi sopii mainiosti kesäkuussa ensimmäisenä Suomen markkinoille tulleelle Avainlipputunnuksen saaneelle kotimaiselle nenä-suusuojaimelle.

– NeSu tuntui heti hyvältä nimeltä ja domain oli onneksi vapaana. Kun keksimme noin hyvän nimen, halusimme varmistaa sen käytön itsellemme tavaramerkillä. Keskokin, jonka kanssa sovimme jakeluyhteistyöstä, tahtoi hyllyilleen merkkituotteen, kertoo Filterpakin toimitusjohtaja Peter Nordlund.

Filterpakin päätös aloittaa kasvomaskituotanto Hangossa syntyi, kun koronaviruspandemia oli näyttänyt leviämisvoimansa, kasvomaskien saatavuus oli iso ongelma ja yritys pystyi hyödyntämään vahvaa suodatinmateriaaliosaamistaan. Suuresta kysynnästä ja kiireellisestä tarpeesta huolimatta NeSu-tuotemerkki haluttiin rakentaa huolellisesti. Yhteistyössä tutun mainostoimiston kanssa se saatiin suunniteltua hyvin yrityksen yleisilmeeseen sopivaksi.

NeSu on Filterpakin ensimmäinen oma tuotebrändi. Se on nostanut lyhyessä ajassa huimasti yrityksen myyntiä. Samalla se on tuonut paljon muuta hyvää.

– NeSu teki meistä oikeasti omia kotimaisia tuotteita kehittävän yrityksen ja muutti omaa ajatteluammekin. Liikevaihdon kasvun lisäksi NeSu on antanut meille näkyvyyttä ja julkisuutta. Olemme nyt Suomen tunnetuin suodatinvalmistaja, Nordlund kertoo tyytyväisenä.

NeSun tuotanto käynnistyi vauhdikkaasti

NeSu-kasvomaskien tuotantoaFilterpakilla on ollut vuosia yhteistyötä Ahlström-Munksjön kanssa ja nopeasti kehitettiin täysin uusi materiaali NeSu-kansanmaskeja varten. VTT:n tutkimuksissa sen erotuskyky todettiin hyväksi. Kun maskipula oli kova ja monet ottivat yhteyttä yritykseen, tuotanto polkaistiin käyntiin vauhdilla.

Ensimmäiset tuotantokoneet tuotiin Kiinasta toukokuussa 2020. NeSu-kansanmaskit ilmestyivät kauppoihin kesäkuun alussa. Myöhemmin NeSu by Filterpak -sarja täydentyi lääkinnällisillä nenä-suusuojaimilla. Maskituotanto on työllistänyt yrityksessä reilut 50 työntekijää.

NeSun ansiosta hyvällä kasvu-uralla olleen Filterpakin liikevaihto kolminkertaistui viime vuonna vuoteen 2019 verrattuna. Yli puolet yli 10 miljoonan euron liikevaihdosta tuli maskeista.

Automaatio mahdollistaa kotimaisen kilpailukyvyn

Filterpak on tehnyt vuosia yhteistyötä laitevalmistajien kanssa ja sillä on laaja asiakas- ja toimittajaverkosto, mikä mahdollistaa tuotekehittelyn ja laajentumisen. Yritys on investoinut uuteen tuotantolinjaan, joka on kymmenkertaistanut tuotannon. Maskeja voidaan tehdä nyt valmiiksi pakattuina 10 maskia sekunnissa.

– Modernin teknologian ja automatisoinnin avulla kilpailukykymme paranee. Suomalaiset haluavat laadukkaita kotimaisia maskeja, joten niitä pitää olla saatavilla. Suomen huoltovarmuudenkin kannalta on välttämätöntä, että kotimaassa on maskivalmistusta, Nordlund muistuttaa.

Peter Nordlund osti nyt lähes 40 vuotta toimineen Filterpakin vuonna 2000 yhdessä veljensä Thomaksen kanssa. Silloin yrityksellä oli pari työntekijää ja kaksi asiakasta.

NeSun verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Filterpak Oy

Linnanmäen brändiä rakennetaan vahvasti hupitwistillä

Rilla EngblomMobihupi on Linnanmäen Firmahupipalveluiden tuorein tulokas. Mobiilisovelluksella pelattavaa tiimikisailua päästään pelaamaan tulevana kesänä. Mobihupi rekisteröitiin tavaramerkiksi huhtikuussa 2020. Nyt huvipuiston toimintaa pyörittävällä Lasten Päivän Säätiöllä on rekisteröitynä yhteensä 45 tavaramerkkiä.

– Meille on todella tärkeää suojata kaikki itsellemme tärkeimmät tuotteet ja palvelut. Näin saamme niihin yksinoikeuden ja tiedämme, ettei brändimme eteen tekemämme työ valu hukkaan. Varsinkin viime vuosina olemme torjuneet nimiemme vapaan käytön systemaattisella suojauksella, kertoo Linnanmäen markkinointiviestintäpalveluista ja tapahtumista vastaava johtaja Rilla Engblom.

Linnanmäen brändiä rakennetaan vahvasti hupitwistillä. Se kertoo oivaltavasti huvipuiston hauskasta tavasta tehdä asioita. Mobihupin ja Firmahupin lisäksi riemukkaasta tavaramerkkisalkusta löytyvät rekisteröidyt tavaramerkit Hupicity, Työhuvinvointi ja Hupimestari, jonka tittelin saa jokainen huvipuiston työntekijä.

Nimiä keksitään usein henkilöstön ajatushautomoissa

– Nimivalinnoissa on tärkeää, että nimet ovat helppoja ja monikielisiksi sopivia sekä luovat mielikuvan siitä, mistä on kyse. Nimiä keksitään usein henkilöstön ajatushautomoissa. Myös asiakkailta saadaan hyviä ja toteutuskelpoisia ehdotuksia.

Uusi mobiilipeli keräsi yhteensä kolmekymmentä nimiehdotusta Liikkuvasta huvista Lintsin lystiin. Engblom kertoo hieman hämillään, että Mobihupi sattuu olemaan hänen oma ehdotuksensa.

Mobihupi on yksi Firmahupin neljästä valmiista pelivaihtoehdosta. Pelaamaan tarvitaan 15–100 hengen tiimi. Pelisovellus ladataan yhteen puhelimeen. Pelistä löytyy arvoituksellisia ja nauruhermoja kutkuttavia huvipuistossa suoritettavia tehtäviä. Ryhmän mukana seikkailee Mobihupin maailmaan johdattava kisailumestari.

Huvittelu tuottaa hyvää lastensuojelutyölle

Samalla tavoin kuin kaikki huvittelu Linnanmäellä myös pelaaminen Mobihupilla tuottaa hyvää lastensuojelutyölle. Vuonna 1950 perustetun Linnanmäen konsepti on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja kiinnostava.

Kun mukana olleet kuusi lastensuojelujärjestöä vuonna 1957 perustivat Lasten Päivän Säätiön, sen ainoaksi tehtäväksi määriteltiin huvipuiston pyörittäminen varojen keräämiseksi lastensuojelutyölle. Vuosikymmenten aikana rahaa on jaettu yli 120 miljoonaa euroa nykyrahaksi muutettuna.

– Avustusvarat ovat järjestöille erittäin tarpeellisia. Tärkeää on myös, että pystymme tarjoamaan nuorille sekä osatyökykyisillekin vuosittain noin 650 kausityöpaikkaa. Osaan paikoista riittää 16 vuoden ikä. Puolet valituista on yleensä uusia, joten olemme merkittävä ensimmäisten työkokemusten tarjoaja. Vakituisia työntekijöitä meillä on noin 70.

Engblom muistuttaa, että jo vuosia Linnanmäelle on ollut ilmainen sisäänpääsy, ympäristöstä on muokattu viihtyisä keidas ja monenlaista hupitekemistä on tarjolla runsaasti kaikenikäisille.

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Linnanmäki

Merkki kertoo tuotteen poikkeavasta toimintatavasta

PR Pulping Oy:n kehittämä SimpyOne-konsepti yksinkertaistaa kierrätyskuidun sekä paperi- ja biomassojen puhdistustyötä, koska kaikki työvaiheet voidaan toteuttaa yhdessä putkimaisessa astiassa. Perinteisesti siihen tarvitaan jokaiselle vaiheelle jopa useampi kuin yksi erillinen laite. Idean juuret ovat kartonki- ja paperiteollisuudessa, mutta menetelmä sopii helpottamaan ja tehostamaan myös jätteenkäsittelylaitosten prosesseja.

SimplyOne rekisteröitiin tavaramerkiksi maaliskuussa 2020. Konsepti ja sen laitteet on suojattu kolmella patentilla, ja kaksi patenttihakemusta on työn alla. Toinen niistä on jo PRH:ssa, toinen valmiina keksijä Jouko Hautalan työpöydällä.

– Patentit antavat turvaa tuotteille kilpailijoita vastaan, ja tavaramerkki SimplyOne antaa mielikuvan yksinkertaisista ratkaisuista, joiden avulla vähennetään prosesseissa tarvittavien laitteiden määrää. Se merkitsee asiakkaalle sekä teknistä että taloudellista etumatkaa kilpailijoihin nähden. Olemme ainoa yritys, joka pystyy säästämään merkittävästi asiakkaiden investointi- ja käyttökustannuksia toimittamalla laitteita, jotka sisältävät kaksi tai useampia tehtäviä. Lattiapinta-alaakin säästyy.

Hautala muistuttaa, ettei ole olemassa standardiasiakkaita. Jokainen tuote suunnitellaan ja räätälöidään valmiiksi yksilöllisesti. Kirjalliset sopimukset ja salassapitosopimukset yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa ovat myös tärkeä osa immateriaalioikeuksien suojausta.

Kolmannella yrityksellä maaliin

Jouko Hautala on ollut kehittämässä kiertotaloutta jo 1970-luvulta alkaen. Luovuutta tarvittiin, kun sulfiittitehtaan jäteliemestä tehtiin Pekilo-prosessin avulla eläinrehua ja samalla puhdistettiin jäteliemi. Sen jälkeen hän on työskennellyt tuotekehitystehtävissä useammassa paperiteollisuuden yrityksessä.

– Oma ideani kiertokuidun käsittelyn yksinkertaistamiseen eli voimakkaana 1990-luvun lopulta alkaen ja sai vahvistusta eri projekteissa, mutta lopullisen vision toteutus jäi uupumaan. Eläkkeelle jäätyäni ja kilpailukiellosta vapauduttuani jätin kolme patenttihakemusta. Kun niiden läpimenosta ilmoitettiin vuonna 2016, päätin lähteä kokeilemaan, mihin asti on mahdollista päästä. PR Pulping Oy aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa.

Yritys rakensi tutkimuslaitteen valmiiksi Business Finlandin rahoituksella kesällä 2019. Omissa koeajoissa sen todettiin toimivan loistavasti. Alkuvuodeksi 2020 suunnitellut asiakaskoeajojen aloitukset siirtyivät valitettavasti koronan vuoksi.

Ympäristöasioihin tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja

Hautala uskoo SimplyOne-konseptin kysyntään, koska verkkokaupan lisääntyessä kartongin kulutuksen kasvu näyttää jatkuvan maailmanlaajuisesti jopa vuosikymmeniä.

– Kartongin valmistajat tarvitsevat entistä yksinkertaisempia ja helppokäyttöisempiä prosesseja kuidun erotukseen erilaisista kierrätysmateriaaleista. He tarvitsevat myös prosessin, jolla kuitua voidaan erottaa ja puhdistaa yhä vähemmän kuitua sisältävistä ja vaikeammin käsiteltävistä raaka-aineista. Näin kierrätysastetta voidaan lisätä eikä kaikkea tarvitse polttaa.

On myös entistä tärkeämpää, että raaka-aineista erotetut jakeet, kuten kuitu sekä erityisesti alumiini ja muovi, saadaan ulos prosessista puhtaina. Tällöin niiden jatkojalostaminen hyötykäyttöön on aiempaa helpompaa.

– Luotamme siihen, että SimplyOne-konseptia todella tarvitaan ja sillä on hyvät mahdollisuudet päästä maailman markkinoille. Uskomme myös sijoittajien kiinnostuvan nousevaan kiertotalouteen tähtäävästä yrityksestä, jolla on jo tuotteet valmiina. Tässä ovat hyvänä apuna rekisteröity tavaramerkki ja patentit.

PR Pulping Oy:n verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: PR Pulping Oy