Nimi erottaa muista ja yhdistää omat vahvuudet

Kutomaan yrittäjä Katja Akkanen sinisävyinen mattorulla käsissään.Kutomaa on aina jonkun tekemää. Se kertoo käsityöperinteisestä valmistustekniikasta. Mielikuvissa sanan ympärille voi kietoutua kokonainen maailma. Näillä perustein Katja Akkasen oli helppo valita toiminimekseen Kutomaa, joka sanana oli pyörinyt hänen mielessään. Alusta asti hänelle oli selvää, että nimestä tulisi myös käsityöyrittäjäksi ryhtyneen muotoilijan tuotebrändin nimi.

Tavaramerkiksi Kutomaa rekisteröitiin toukokuussa 2021 Akkasen itse tekemän hakemuksen perusteella nopeasti alle kuukaudessa.

– Ilman muuta halusin rekisteröidä Kutomaan omaksi tavaramerkikseni. Se on iso osa brändiä. Nimi näkyy selkeästi jokaisessa tuotteessa. Haluan näin viedä omaa osaamistani eteenpäin. Mietin alussa erilaisia tuotteita ja sitä, mihin kaikkiin tavaramerkkiluokkiin tarvitsisin suojausta. Kun päädyin kutomaan mattoja, riittikin yksi tavaramerkkiluokka.

Haave todeksi tarkasti suunnitellen

Kolme mattorullaa päällekkäin eri kuvioissa väreinä sininen, harmaa, ja vihreä.Mattomallistonsa myötä Akkanen palasi ammatillisesti tavallaan alkuun, sillä ensimmäisessä tutkinnossaan tekstiiliartesaaniksi hän perehtyi kankaankudontaan. Muotoiluopintojen kautta osaaminen monipuolistui.

– Olin pitkään haaveillut käsityöyrittäjyydestä. Kun sitten viimein remontoin työhuoneen kotini yhteyteen ja laskin, etten tarvitse suurta alkupääoma, haavetta oli mahdollista lähteä toteuttamaan. Perustin toiminimen, varasin fi-verkkotunnuksen ja varmistin, että voin edetä rauhassa. Mietittävää riitti siinä, mitä alkaisin valmistaa.

Havaittuaan, kuinka hyvin räsymatot sopivat sekä Akkasen omaan että tämän ajan sisustustyyliin ja ekologisuutta arvostavaan ajatusmaailmaan, ratkaisu kypsyi. Valmiita mallistoja näytti myös olevan tarjolla vähän.

–Kaikki isoäitini ovat aikanaan kutoneet mattoja. Meillä on aina ollut lattioilla mummon kutomat matot. Itse kudoin ensimmäisen räsymattoni ala-asteella. Se on vanhemmillani vieläkin tallessa.

Tavaramerkki auttaa tunnistamaan tuotteet

Käsinkudottu matto väriltään vaaleanpunainen ja keltainen. Matossa kiinni Kutomaan tuotemerkki.Kutomaan mallisto on saanut inspiraationsa Akkasen suvussa kulkeneesta mallista ja sen muunnelmasta. Akkasen isoisoäiti kutoi Karjalassa samantyylisiä mattoja, joiden kuviota kutsuttiin Laatokanlaineeksi. Ne ovat perinteisiä paljon käytettyjä malleja, joilla on ollut eri puolilla Suomea eri nimiä. Myös kuvion koko on vaihdellut paljon.

Kutomaa-matot tunnistaa niiden vahvoista väreistä ja huolitellusta viimeistelystä. Materiaalina yrittäjä käyttää Suomessa värjättyä puuvillatrikoota, joka on tekstiiliteollisuuden ylijäämää.
Jokaisen maton Akkanen valmistaa tilaustyönä vanhaa käsityö- ja kudontaperinnettä vaalien, viimeistelee ja pakkaa käsityönä. Niin yrittäjä voi lähettää hyvillä mielin Oulussa kutomansa matot matkaan tilaajille.

Kutomaan verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Kutomaa

Turvallisuutta oman uuden brändin rakentamiseen

ErgoFinland Oy:n toimitusjohtaja Lucas LönnqvistLäpsteri kutkutti kivasti kuulijoiden korvia, kun se pulpahti esiin ErgoFinlandin kahvipöytäkeskustelussa. Siinä se oli, mitä oli lähdetty hakemaan: kertova ja hauska nimi yrityksen kehittämälle uudelle sylitasolle. Omaperäinen ja erottuva sana napattiin heti käyttöön. Samalla ymmärrettiin, että naseva nimi kiinnostaisi varmasti Suomessa muitakin ja se kopioitaisiin tuota pikaa. Siksi yritys päätti nopeasti suojata oivalluksensa ja saada yksinoikeuden sanan käyttöön.

Läpsterin kaksi erillistä tavaramerkkihakemusta jätettiin maaliskuussa 2021. Jo huhtikuun alkupuolella Läpsteri rekisteröitiin ErgoFinlandin tavaramerkeiksi sekä sanamerkkinä että kuviomerkkinä, jossa on sanallinen osa tavaramerkkiluokassa 9 tietokonelaitteiden telineet ja kannettaville tietokoneille soveltuvat telineet. Markkinoille tuote lanseerattiin syyskuussa 2021.

– Läpsteri on sanana niin suomalainen, että rekisteröimme sen ainakin aluksi vain Suomessa. Jos näyttää tarpeelliselta, laajennamme suojausta. Muiden tuotteidemme nimiä meillä on ollut jo aiemmin suojattuna yhteensä kymmenellä EU-tavaramerkillä, kertoo ErgoFinland Oy:n toimitusjohtaja Lucas Lönnqvist. Yllättävän nopeasti syntynyt Läpsterin kuviomerkki on hänen itsensä suunnittelema.

Vaalitaan ansaittua laatumielikuvaa

Läpsterin kuviomerkki, jossa on sanallinen osaLäpsterin suojaamisen tavaramerkillä Lönnqvist näkee ensi sijassa turvallisuusasiana, joskin sitä luonnollisesti hyödynnetään myös markkinoinnissa.

– Emme voisi sallia, että nimen väärinkäytöllä harhaanjohdettaisiin asiakasta. Meidät tunnetaan laadukkaista tuotteista, onpa kyse omista tai edustamistamme ergonomia- ja työhyvinvointituotteista. Niitä kehitettäessä, testattaessa ja valittaessa teemme tiivistä yhteistyötä työterveysasiantuntijoiden kanssa. Läpsterillä on paikkansa vahvojen brändiemme joukossa ja rekisteröidyn tavaramerkin ansiosta voimme rakentaa sen omaa brändiä turvallisin mielin.

Läpsteriä lähdettiin kehittelemään suuren asiakkaan kyselyn pohjalta, kun markkinoilta ei löytynyt yhtään laadukasta valmista ratkaisua. Alusta alkaen oli selvää, että ErgoFinland halusi tehdä mahdollisimman ekologisen tuotteen.

Läpsteri-sylitaso on täysin kotimainen tuote, valmistusta ja raaka-aineita myöten. Kansi on kierrätettävää massiivilaminaattia ja alusta kierrätetyistä pullonkorkeista valmistettua huopamaista materiaalia. Läpsterillä, kuten myös perheyhtiö ErgoFinlandilla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-merkki.

Hybridityö lisää tuotteiden räätälöintitarvetta

ErgoFinlandin juuret ulottuvat vuoteen 1982. Ensimmäisen keskihiiren myötä alkoi isompi kehitysbuumi ergonomiatuotteille 1990-luvun lopulla. Omaa tuotekehitystä ja valmistusta on ollut Suomessa vuodesta 2015. Sen lisäksi yritys toimii huolella valittujen ja tunnettujen kansainvälisten brändien tukkurina.

Myynti hoituu lähes kokonaan jälleenmyyjäverkoston kautta. Yrityksellä on Helsingissä showroom ja kansainvälisesti toimiva, markkinointia edistävä verkkokauppa. Toisen polven yrittäjä Lucas Lönnqvist näkee ErgoFinlandin tärkeimpänä fokuksena tukea jälleenmyyjiä asiantuntijaroolissa.

– Muuttunut työelämä vaatii uutta ajattelua. Perinteisen toimistotyön rinnalla monipaikkainen työ ja etätyö tarvitsevat omat räätälöidyt ergonomia- ja työhyvinvointiratkaisunsa. Monet yrityspäättäjät varsinkin Suomessa ja Ruotsissa ovat tämän jo ymmärtäneet.

ErgoFinland Oy:n verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: ErgoFinland Oy

Uudella tavaramerkillä tuttu tehtävä erottuu markkinoilla

Stedi on käteisrahahuolto- ja turvallisuuspalveluja tarjoavan Reila Palvelut Oy:n brändinimi palveluvartijalle. Hänen työstään noin 70 prosenttia koostuu turvallisuustehtävistä ja loppu muusta työstä. Stedien työkavereita ovat vahvasti asiakaspalvelupainotteiseen työhön keskittyvät Seifi-turvamyyjät sekä vartijat.

Stedi rekisteröitiin Reilan tavaramerkiksi maaliskuussa 2021. Pari vuotta aiemmin rekisteröity Seifi-tavaramerkki on jo vakiinnuttanut asemansa alalla. Palvelujen kehittymisen myötä myös uusia rekisteröintejä on vireillä.

Uudelleenbrändäys eteni nimestä nimikkeisiin

Reila Palvelut syntyi vuonna 2019, kun lähes kaksikymmentä vuotta toimineessa Rekla Oy:ssä oli aloitettu yhdessä mainostoimiston kanssa huolella valmisteltu uudelleenbrändäystyö. Yrityksen nimestä haluttiin entistä raikkaampi. Samalla turvapalvelut tuotiin vahvemmin mukaan liiketoimintaan ja työtehtäville lähdettiin hakemaan kiinnostavasti puhuttelevia nimiä.

– Brändäyksen keskeinen lähtökohta oli erottua omien nimien kautta turvallisuusmarkkinoilla, joilla yleisesti käytetään vain tiettyjä vakiintuneita tehtävänimikkeitä. Muutoksella pyrimme lisäämään palvelutarjontamme kaupallista kiinnostavuutta. Lisäksi halusimme herättää työntekijöiden mielenkiintoa puhuttelemalla heitä eri lailla ja tarjoamalla uusia väyliä alalle tuloon sekä hyviä koulutus- ja etenemismahdollisuuksia, kuvaa Reilan asiakkuus- ja myyntijohtaja Jussi Kauppinen.

Stediä on toistaiseksi brändätty kevyesti. Sitä on käytetty lähinnä palveluiden myyntityössä. Nimen vahvempi jalkauttaminen arkeen on edessäpäin.

Tavaramerkit varmistavat turvallisen brändäysmatkan

Kun Reilassa aloitettiin erilaistuvan tuoteperheen rakentaminen, tavaramerkkien antama IPR-suoja nousi vahvasti esiin. Kauppinen toteaa, että juuri tavaramerkein varmistettiin brändimatkan turvallinen eteneminen.

– Kun panostamme brändityöhön, haluamme suojautumalla välttää sekä taloudelliset että maineriskit. Tavaramerkkityöhön saimme arvokasta apua emoyhtiöstämme S-ryhmästä ja sen käyttämästä asiantuntijatoimistosta. Tavaramerkkiluokkien kanssa jouduimme jumppaamaan vähän, kun yritimme miettiä ja katsoa tarpeeksi kauas myös liiketoiminnan kehittymisen myötä avautuvia mahdollisuuksia. Yhteistyössä asioita tuli pohdittua monelta kulmalta, mikä on ollut mielenkiintoista ja itselle hurjan opettavaista, Kauppinen kertoo.

Lakisääteisellä alalla toimiminen tuo oman lisänsä brändäykseen ja vaatii Kauppisen mukaan vähän taiteilua. Laki määrittelee esimerkiksi vartijan työasuun liittyvät merkit ja tekstit.

Reila Palvelut on kasvanut vajaassa kolmessa vuodessa 60 työntekijän yrityksestä lähes 400 henkeä työllistäväksi ja 30 miljoonan euron liikevaihtoa tekeväksi S-ryhmän tytäryritykseksi. Yritys tuottaa palveluja yli 2 000 asiakastoimipaikkaan, ja se on käteisraha- ja vartiointipalveluja tuottavista yrityksistä suurin kotimainen toimija. Yrityksen toiminta on vahvassa kasvussa ja laajenee parhaillaan pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.

Reilan verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Reila Palvelut Oy

Suojaus on kasvun edellytys, sen helppous yllätti

Markkinointi- ja kasvujohtaja Joonas KoivumaaSiiwege mahdollistaa tulisilla ”siivillä” herkuttelun myös kasvissyöjille. Seitanista, eli vehnägluteeni-kikhernepohjaisesta kasviproteiinista valmistettuja Siiweggeitä on tarjoiltu kanansiipiin ja kastikkeisiin erikoistuneissa Siipiweikot-ravintoloissa kolmisen vuotta. Helmikuussa 2021 Siiwege rekisteröitiin ravintola- ja kastikeliiketoimintaa pyörittävän Hot Wings Oy:n, tai tutummin Siipiweikkojen, tavaramerkiksi.

Parin viime vuoden aikana Hot Wings on rekisteröinyt itselleen seitsemän tavaramerkkiä. Suojauksen tarpeellisuus nousi esiin vuonna 1993 perustetun yrityksen toiminnan lähdettyä huimalle kasvu-uralle. Huomattiin, ettei Siipiweikot aputoiminimenä antanut parasta mahdollista suojaa yrityksen aineettomalle omaisuudelle.

Markkinointi- ja kasvujohtaja Joonas Koivumaa ryhtyi ohjaamaan brändin vahvistamista ja suojaamista sekä siirtämään käytäntöön opintojensa kautta tutuksi tullutta tavaramerkkitietoutta. Syvemmälle sukeltaminen lisäsi mielenkiintoa asiaan.

– Tavaramerkin hakeminen osoittautui odotuksianikin helpommaksi. PRH:n tavaramerkkineuvonnasta sain hyviä vinkkejä tavaramerkkiluokkien määrittelyyn sekä vihjeitä mahdollisia tuleviakin tarpeita ajatellen. Otimme tavaramerkkiluokissa varman päälle, vaikka voihan luokkia lisätä myöhemmin. PRH:n tietopalvelusta löysin mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, millaisia sloganeita on rekisteröity ja mihin tavaramerkkiluokkiin.

IPR-hallintaan riittää maalaisjärki

Siiwege-ateriaMitä enemmän Koivumaa paneutui tavaramerkkiasioihin, sitä vakuuttuneemmaksi hän tuli suojaamisen merkityksestä ja tärkeydestä. Tavaramerkin rekisteröinti on investointina hänestä pieni, kun sen suhteuttaa saatavaan 10 vuoden suojaan.

– IPR:n merkitys on noussut selkeästi esiin myös, kun yhteistyömme isojen toimijoiden kanssa on lisääntynyt. Suojaus on monessa mielessä kasvumme edellytys jatkossakin. Rekisteröity tavaramerkki on iso plussa ja sen toteutus on helppo setti. Pakko sanoa, että harmittaisi, jos suojaus olisi jäänyt tekemättä tiedonpuutteen takia tai siinä luulossa, että sitä varten pitää palkata lakialan ammattilainen. Maalaisjärjellä pärjää hyvin pitkälle.

Siiwege on Hot Wingsin ensimmäinen tuotetavaramerkki. Muut rekisteröinnit liittyvät Siipiweikot-sanaan ja iloisella ilmeellä uudistettuun Weikko-ankka-kuviomerkkiin sekä palveluihin. Viimeisimpänä rekisteröintinä on slogan: Parempi siipi suussa kuin siipi maassa.

– Siipiweikot-brändin peruselementit on suojattu. Jos jotain erikoisjuttuja tulee, nyt osaamme suojata ne tuoreeltaan. Valvomme oikeuksiamme ja olemme tarvittaessa valmiita puolustamaan niitä.

Perheyrityksessä jatkuu rento Weikko-meininki

Hot wingsit ovat Pekka Yli-Houhalan Amerikan tuliainen, joka laskeutui 1990-luvun alkupuolella Lempäälään ja Tampereelle ja sittemmin myös pääkaupunkiseudulle. Siipien maku oli hänestä kerta kaikkiaan koukuttava. Niiden nauttiminen kokosi yhteen samanhenkisiä ryhmiä, erityisesti ravi- ja lätkäväkeä. Sitä kautta keksittiin Siipiweikot-nimi. Se oli sopivan suomalainen, vaikka se tuntuikin yrittäjästä alussa vähän oudolta. Kanta-asiakkaiden keskuudessa nimi lyheni Siippariksi. Nyt yritystä vetää Pekan tytär Laura Yli-Houhala.

– Weikossa ja meissä yhdistyy rentous, rouheus ja taito osata nauraa. Henkilökunnassamme on monenlaisia Weikkoja, kertoo Rentoweikoksi tunnistautuva Koivumaa.

Tavallisimmin kasvisherkuttelija nauttii Siiweggeensä isona ateriana muiden tapaan. Mukaan kuuluvat mieto, tulinen tai vielä tulisempi kastike, ristikko-, kierre- tai bataattiranskalaiset, kurkku-, porkkana- ja selleritikut sekä sinihomejuustodippi.

Siipiweikkojen verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Hot Wings Oy

Väriyhdistelmä vie ajatukset tuttuun makumaailmaan

Kun toffeeseen yhdistetään salmiakkia, syntyy hopeanhohtoinen seos. Siitä lienee saanut nimensä Cloetta Suomen edeltäjän makeisyhtiö Hellaksen vuonna 1963 markkinoille tuoma aivan uudentyyppinen makeinen, Hopea Toffee. Maun lisäksi salmiakkitoffeepatukan käärekin erottui muista, ja sen raidallinen värimaailma jäi ihmisten mieliin.

Välillä Hopea Toffee oli lyhyesti pois makeishyllyiltä pariinkin otteeseen, mutta palasi sinne näyttävästi vuonna 2013 kuluttajien ponnekkaiden pyyntöjen tuloksena. Retrobuumin vauhdittamana klassikkomakeinen ponkaisi saman tien sen syksyn myydyimmäksi makeispussiksi.

– Kun meille syntyi ajatus, että haluaisimme käyttää vakiintunutta väriyhdistelmää laajemminkin, selvitimme värimaailman tunnistettavuutta kuluttajakyselyin. Hämmästyimme, miten suuri fanijoukko Hopea Toffeelle löytyi ja mitä kaikkea, esimerkiksi lapasia ja villasukkia oli tehty selvästi tunnistettavin värein, kertoo Cloetta Suomi Oy:n markkinointijohtaja Hanna Korhonen.

Nyt raitamerkki löytyy muutamien Cloettan eri makeisbrändien makumaailmasta. Sen tuttuus lisää selvästi kysyntää. Esimerkiksi Jenkki-pastillien neljästä mausta Hopea Toffee on suosituin.

Tavaramerkin erottamiskyky saavutettu käyttönäytön kautta

Värimerkki rekisteröitiin Cloetta Suomen tavaramerkiksi tammikuussa 2021 tavaramerkkiluokassa 30 makeisille, purukumille ja toffeemakeisille. Värimerkin katsottiin tulleen erottamiskykyiseksi tavaramerkiksi vuosikymmeniä kestäneen käytön kautta.

Aiemmin oli tavaramerkeiksi rekisteröity jo Hopea Toffee -sana- ja -kuviomerkit.

– Hopea Toffeella on valikoimassamme selkeästi oma paikkansa. Meillä on paljon brändejä ja koko joukko tavaramerkkejäkin, mutta uusia emme tule juuri rekisteröimään joitain alabrändejä ehkä lukuun ottamatta. Pikemmin olemme supistamassa tavaramerkkisalkkuamme nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavaksi.

Tuotteet tuttuja, yritysbrändi tuntemattomampi

Cloetta on monien vaiheiden kautta syntynyt Pohjoismaiden johtava makeisyritys. Konsernin osana Cloetta Suomi työllistää noin 230 henkilöä, joista valtaosa on myyntikentällä. Suomalaisten makutottumusten ymmärtäminen ohjaa tuotekehitystä, ja kuluttajatutkimukset antavat tietoa oman asiakaskunnan makumieltymyksistä. Valmistus tapahtuu eurooppalaisilla tehtailla.

– Hopea Toffeet tekee sopimusvalmistajamme Italiassa. Siellä, kuten muuallakin Euroopassa kollegat kyllä hämmästelevät makutottumuksiamme. Hollannin suolainen lakritsi muistuttaa sentään vähän meidän erikoisuuttamme, markkinointijohtaja kertoo.

Makeisten ystävien tuotetoiveita Cloetta saa eniten oman kuluttajapalvelunsa kautta. Usein niissä kaivataan takaisin vanhoja makuja. Korhosen mukaan toiveiden toteuttaminen voi olla haastavaa esimerkiksi muuttuneen tuotantoteknologian tai raaka-ainelainsäädännön vuoksi.

– Onneksi Hopea Toffeen palautus toteutui helposti ja toive on osoittautunut aidoksi ja kestäväksi. Joskus nimittäin pitkältä ajalta olevat makumuistot eivät vastaakaan enää nykypäivää, vaan ovat nekin osoittautuneet ajan kultaamiksi.

Värimerkin rekisteröinnin edellytykset

Värimerkillä tarkoitetaan merkkiä, joka koostuu pelkästään yhdestä väristä tai värien yhdistelmästä ilman ääriviivoja. Kun värimerkkiä haetaan, hakijan pitää ilmoittaa tarkat värisävyt käyttämällä yleisesti tunnettuja värikoodeja.

Esimerkiksi Cloettan rekisteröimän värimerkin merkinselitys kuuluu näin: Merkki koostuu punaisista, hopeista ja mustista raidoista, jotka vuorottelevat graafisen kuvauksen esittämällä tavalla. Punaiset ja mustat raidat vuorottelevat siten, että hopea raita on niiden välissä. Väriselitys: punainen (PMS 199 C), hopea (PMS 877 C) ja musta (PMS Black 6 C).

Cloettan verkkosivut

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Cloetta Suomi Oy