”Every package makes a difference.”

Sulapac

 

Täysin biohajoava Sulapac haastaa pakkausmateriaalina muovin. Innovaation tuloksena on ekologinen, ylellinen ja toimiva pakkaus.

Menestyneen startup-yrityksen sanamerkki Sulapac rekisteröitiin Suomessa tavaramerkiksi 12.8.2016. Lisäksi EU-tavaramerkkeinä ovat rekisteröityinä ”Sulapac” ja slogan ”Sulapac Every Package Makes a Difference.”

Helmikuussa 2016 perustettu Sulapac Oy on toteuttanut onnistuneesti ideansa tuotteeksi hyvin lyhyessä ajassa. Se on kerännyt miljoonarahoituksen ja tuonut tänä syksynä kotiin kolme merkittävää kansainvälistä palkintoa, viimeksi eurooppalaisen kiertotalouden ”Green Alley Award 2017” yrityspalkinnon.

 

Tavoitteena biovallankumous

Sulapac-innovaation takana ovat biokemistit Suvi Haimi ja Laura Kyllönen.

Puuhakkeen ja biohajoavan luonnonperäisen sidosaineen yhdistelmästä valmistetuille tuotteille on kehitetty muovinkaltaiset ominaisuudet. Pakkausmateriaalille on haettu patenttia keväällä 2017.

Sulapac-pakkaus kestää vettä ja öljyä, eikä se läpäise happea. Sulapacin teknologia on helposti skaalattavissa massatuotantoon ja pakkaukset ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä tavanomaisten muovipakkauksien kanssa isoissa valmistuserissä.

 

Jokainen pakkaus ratkaisee

Tuotteen korkealaatuisuuteen ja rajattomaan muotoiltavuuteen on panostettu, jotta kosmetiikan ja myöhemmin myös elintarvikkeiden luksusbrändit näkisivät Sulapac-pakkaukset toimivana vaihtoehtona.

Kansainvälisille markkinoille Sulapac pyrkii globaalien brändien kautta. Yhteistyö ensimmäisen asiakkaan Niki Newd -luksuskosmetiikkabrändin kanssa julkistettiin maaliskuussa 2017. Muita suomalaisia yhteistyökumppaneita ovat Lumene ja Berner.

 

 

Teksti: Marjo Rautvuori, Sulapac, PRH | Kuvat: Sulapac

 

Merkittäviä vuosikymmenen Suomi Finland -aiheisia tavaramerkkejä:
Design from Finland – rekisteröintipäivä 15.12.2011, haltija Suomalaisen Työn Liitto ry
Suomi Finland 100 – rekisteröintipäivä 30.12.2015, haltija Valtioneuvoston kanslia

”Hesburger – makusi mukaan.”

Hesburgerin tarina

Heikki ja Kirsi Salmela perustivat Kievarin grillin Naantaliin vuonna 1966. Yritys laajeni Turkuun 1970-luvulla, jolloin Puutorilla avautui Puutorin grilli. Ensimmäinen Hesburger-ravintola sisätiloihin avautui kauppakeskus Hansakortteliin Kristiinankadun varrelle vuonna 1980.

Suomessa on hetkellä 271 Hesburgeria ja ulkomailla 183 ravintolaa. Hesburger toimii yhdeksässä maassa.

Ketjun menestys perustuu mm. tuotteiden herkullisuuteen, ystävälliseen palveluun ja tasalaatuisiin tuotteisiin. Ravintoloiden myydyin tuote on Kerroshampurilainen. Hesburgerin konsepteihin kuuluvat myös mm. HesePesu autoilijoille, HeseHotelli ja HeseKebab.

Ketjulla on myös kunnianhimoinen vastuullisuusohjelma, jolla pyritään minimoimaan toiminnasta syntyvä hiilijalanjälki.

 

 

 

Hesburger (Burger-In Oy) sai ensimmäisen tavaramerkkinsä PRH:n tavaramerkkirekisteriin vuonna 7.12.1982. Merkki oli Hesburgerin tekstilogo.

Suomessa yritykselle on rekisteröity Hesburger-liiketoimintaan liittyvät tavaramerkit: Hesburger-sanan ja logon lisäksi suojattuja ovat mm. Hese-logo, H-kirjainlogo ja Hesecafe.

Hesburger on suojannut tunnuksiaan myös EU-tavaramerkeillä, jotka antavat niille suojan kaikissa EU-maissa. Lisäksi yrityksellä on rekisteröintejä useissa maissa EU:n ulkopuolella.

 

Franching liiketoimintamallina

Hesburger toimii franchising-ketjuna, joka kouluttaa kaikki omat yrittäjät ja työntekijät. Ketjukonsepti kattaa esimerkiksi keittiösuunnittelun, asiakaspalvelukonseptin, tietojärjestelmät, tuotteet, logistiikan, laitekehityksen, koulutuksen, ympäristöohjelman, markkinoinnin, tuotekehityksen ja valvonnan.

Franchising-toiminnan tärkeimpiä perusedellytyksiä ovat tavaramerkit ja niiden suojaaminen kohdemarkkinoilla. Hesburgerilla onkin siksi laaja ja kansainvälinen tavaramerkkisalkku.

 

Muita vuosikymmenen merkittäviä tavaramerkkejä:
GENELEC – rekisteröintipäivä 20.5.1988, haltija Genelec Oy
LUMIHIUTALE – rekisteröintipäivä 5.12.1989, haltija Autoliitto ry
"Laatu on oleellinen osa Swanin brändiä."

 

Swan

Swan-purjeveneet ovat Pietarsaaressa valmistettavia kevytrakenteisia suuria, nopeita ja ylellisiä veneitä, joissa näkyy korkealaatuinen suomalainen käsityö. Swanilla ei ole koskaan haluttu tinkiä laadusta. Laatu onkin oleellinen osa Swanin brändiä. Suurin osa valmistetuista yli 2 000 veneestä on edelleen purjehduskunnossa.

Purjevene on monimutkainen tekninen kokonaisuus, jonka purjehdusominaisuudet muodostuvat useasta pienestä yksityiskohdasta. Swan on tunnettu siitä, että se purjehtii erinomaisesti.

Purjehdusominaisuuksien lisäksi oleellista on myös veneen design, johon ovat vaikuttaneet useat kuuluisat venesuunnittelijat. Veneilylle omistautuneet tunnistavat helposti Swanit muista purjeveneistä sen omaperäisestä ja virtaviivaisen tyylikkäästä designista sekä useista Swanille ominaisista yksityiskohdista. Ilman intohimoisesti veneenrakennukseen erikoistuneita käsityöläisiä Swanien rakentaminen ei onnistuisi.

Pietarsaarelaisen Pekka Koskenkylän alkuperäinen idea oli 50 vuotta sitten sarjavalmistaa maailman parhaita 11-metrisiä purjeveneitä lasikuidusta. Materiaalien ja tekniikan kehityttyä, nyt hiilikuitu on valmistuksessa käytetyin materiaali.

Alkuvuosien menestykseen vaikutti oleellisena menestys purjehduskilpailuissa. Vuonna 1986-1987 liikemies Hjallis Harkimo purjehti puolestaan yksin kilpaa maailman ympäri Swan 51 -tyypin veneellä. Vene on yhä käytössä tilauskäytössä.

Swanin brändiin liittyy myös oleellisena osana pyrkimys toteuttaa asiakkaiden vaativampiakin unelmia ja että asiakkaasta pidetään hyvää huolta. Noin kahdestatuhannesta valmistetusta veneestä vain kymmenisen on jäänyt maailman merille. Swanilta löytyy varaosia ja piirustukset kaikkiin 50 vuoden aikana valmistettuihin malleihin. Myös huolto on iso osa Swanin brändiä.

PRH myönsi Oy Nautor Ab:n purjehdusveneille tavaramerkin Swan 13.12.1973. Yritys on nykyään italialaisessa omistuksessa, mutta veneiden tuotanto tapahtuu Suomessa. Nautor’s Swan on rekisteröity tavaramerkiksi 1987.


Muita vuosikymmenen merkittäviä tavaramerkkejä:
BIOLAN – rekisteröintipäivä 12.6.1978, haltija Biolan Oy
LAPPSET rekisteröintipäivä 5.12.1979, haltija Lappset Group Oy
”Suomen laajalevikkisin sisustuslehti.”

 

Avotakka

Modernin kodikas sisustajien suosikki. Avotakka inspiroi ja innostaa tarttumaan toimeen.

Avotakka on vuosikymmenien aikana esitellyt kauniita koteja, kiehtovia sisustuksia, kiinnostavia ihmisiä ja ilmiötä ja hyviä tuoteuutuuksia. Ideologiana on alusta asti ollut sisustuksen laadukkuus ja kestävyys sekä tyyli, joka kestää aikaa ja katseita.

Jo Avotakan alkuvuosina eli 1970-luvun vaihteessa lehti alkoi esitellä julkisuuden henkilöiden koteja. Avotakka onkin avannut yksinoikeudella ovensa niin presidentti Kekkosen Tamminiemeen kuin muotoiluvaikuttaja Maire Gullichsenin kesähuvilaan.

Nykyisin lehti pitää hyvää laatua vieläkin tärkeämpänä, koska tuotteiden halpatuonti lisääntyy ja kodit täyttyvät turhista tavaroista. Toimituksessa mietitään tarkasti, millaisten huonekalujen, tuotteiden ja materiaalien takana se voi seistä. Työ vaatii ammattitaitoa ja harkintakykyä.

A-lehdet haki Avotakka-tavaramerkkiä 16.11.1967, ja se rekisteröitiin vuotta myöhemmin 20.12.1968. Sen jälkeen tavaramerkki on uudistettu kolme kertaa, ja se on voimassa vuoden 2018 loppuun. Vuonna 2010 A-lehdet rekisteröi Avotakka-nimen laajemmalle joukolle tavaroita ja palveluita.

Koska maailma on muuttunut paljon vuoden 1967 jälkeen, on ollut hyvä varmistaa tavaramerkin suoja myös uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden osalta. Eihän 1960-luvulla vielä tunnettu esim. sähköisiä julkaisuita. Myös Avotakka-logo on suojattu tavaramerkillä.

Avotakka on 50-vuotisen historiansa aikana luotsannut sisustajia erilaisten yhteiskunnallisten murrosten läpi muovituotteista energiakriisiin ja vauraista vuosista lamavuosiin.

Kuluneisiin vuosikymmeniin mahtuu runsaasti erilaisia sisustusvirtauksia, joista osa herättää nostalgiaa ja osa saattaa tuntua vähän korneiltakin. Vuosien varrella on toistuvasti käsitelty värien käyttöä suomalaisessa sisustuksessa, kodin sopivaa tavaramäärää ja säilytysratkaisuja. Ne askarruttavat myös tämän päivän lukijoita, sillä jokainen aika vaatii omat ratkaisunsa.

Näyttävien unelmien rinnalla on esitelty myös pieniä edullisia kohennusideoita. 2010-luvulla on palattu jälleen juurille eli ajattomiin mutta inspiroiviin koteihin. Luonnonmateriaalit sekä skandinaavinen minimalismi ja lämmin modernismi pitävät pintansa.

 

 

Muita vuosikymmenen merkittäviä tavaramerkkejä:

R-kioski – rekisteröintipäivä 5.2.1968, haltija: Reitan Servicehandel AS, NO
Lumene – rekisteröintipäivä 8.4.1969, haltija: Lumene Oy, FI

 

Voihan Vitalis!

 

Vitalis-ihovoide suojaa, kosteuttaa ja hoitaa sekä ennaltaehkäisee ihon kuivumista. Se on ihanteellinen huulille, kynsinauhoille, karheille kantapäille, auringonpolttamalle ja pakkasenpuremalle iholle. Vitalista käytetään myös erilaisten ihottumien hoitoon vauvasta vaariin.

VITALIS-voiteen valmistus aloitettiin Suomessa vuonna 1936, ja se oli aikoinaan suurin kotimainen kosmetiikkavalmiste. Oy Valkoinen Risti-Vita Korset Ab haki jo vuonna 1947 tuotteelle tavaramerkkiä, joka rekisteröitiin 15.1.1948.

1940-luvun jälkeen tavaramerkki on uusittu kymmenen vuoden välein. Vuonna 1965 aloitettiin Valkoisen Ristin tuotteiden vienti ulkomaille, erityisesti Pohjoismaihin. Vitalis oli yksi tuotteista, ja se tunnettiin Ruotsissa ja Islannissa nimellä Vitagold.

“Voiteita on satoja, mutta vain yksi Vitalis, ihonne hellä ystävä” (slogan vuodelta 1953).

Alussa Vitalis koostui yhdeksästä ja nykyään noin 20 raaka-aineesta. Vitalis sisältää useita luonnon vahoja ja öljyjä, kuten mehiläisvahaa ja lanoliinia. Vedettömässä Vitalis-voiteessa vesi on korvattu glyserolilla, joka sitoo tehokkaasti kosteutta ihoon.

Vitalis-logo ja tuotepakkaus

Logo muuttui ajan saatossa timantin muodosta ovaaliksi. Aluksi tuote pakattiin pieniin 25 ml rasioihin, ja suurin koko on ollut 500 g purkki. Tunnetuin koko on kuitenkin 50 ml peltirasia, jollainen se on vielä tänäkin päivänä. Markkinoilla on myös kätevä 18 ml pikkurasia.

Merkittävä rasiauudistus tehtiin vuonna 2011, jolloin Valkoinen Risti ja Ivana Helsinki aloittivat yhteistyön. Paola Suhonen suunnitteli Vitalikselle uuden kukkakuosisen rasian. Tämänhetkinen uusi rasia kunnioittaa alkuperäistä väritystä. Olemme ylpeitä nuorekkaasti yli 80-vuotiaasta, joka on ollut mukana todistamassa Suomen 100-vuotista taivalta.

Lähde: Oy Valkoinen Risti-Vita Korset Ab, PRH

 

Muita vuosikymmenen merkittäviä tavaramerkkejä:
OXYGENOL – rekisteröintipäivä 26.4.1940, haltija BERNER Oy
AIV – rekisteröintipäivä 14.3.1942, haltija VALIO Oy
“Suomalainen perheyritys vuodesta 1921”


Airamin lasitehdas perustettiin Helsingin Punavuoreen 1933. Lasitehtaan puhaltamossa aloitettiin termospullojen sisäpullojen puhaltaminen vuonna 1934. Uusi lasitehdas valmistui teollisuusalueelle Helsingin Puistolaan 1944 alkaen ja laajeni myöhemmin suuremmaksi lampputehtaaksi.

Airamin musta logo rekisteröitiin tavaramerkiksi 19.6.1952. Yrityksen logosta on rekisteröity useita versioita vuosien varrella, mm. nykyisin käytössä oleva sininen logo. Yrityksen nimen ja logon lisäksi myös moni tuotemerkki on kansainvälisissä tavaramerkkirekistereissä.

 

Lampputehtaasta valon asiantuntijaksi

Nykyisin Oy Airam Ab on valaisintalo, joka tarjoaa kattavan valikoiman lamppuja ja valaisimia sekä koteihin että ammattivalaistukseen. Vuonna 2011 hehkulampputuotanto päättyi kokonaan, ja hehkulamput korvattiin led-lampuilla. Valaisinten ja lamppujen lisäksi valikoimaan kuuluvat sähkötarvikkeet, koristevalot ja vapaa-ajan tuotteet. Paitsi valoa, tarjoaa Airam kuluttajille ideoita ja inspiraatiota valolla sisustamiseen ja vapaa-aikaan.

Airamilla on pitkät perinteet valon asiantuntijana, ja yritys on saavuttanut vankan aseman niin kauppojen kuin sähkötukkujenkin valikoimissa. Airamin erityinen vahvuus perustuu siihen, että valaisinmalliston kehittäminen ja suunnittelu tapahtuu lähellä suomalaisia asiakkaita. Olosuhteet Pohjoismaissa ovat ainutlaatuiset, joten muualla kehitetyt ratkaisut eivät ole parhaita mahdollisia markkinoilla, joilla tarvitaan hyvää paikallista tuntemusta.

Lähde: Oy Airam Ab, PRH

 

Muita vuosikymmenen merkittäviä tavaramerkkejä:
DISPERIN – rekisteröintipäivä 19.6.1952, haltija Orion Oyj
UPO – rekisteröintipäivä 5.9.1956, haltija Uponor Oyj

”Suomen suosituimman urheilulajin toiseksi ylin sarjataso.”

Mestis

Mestis on Suomen toiseksi ylin jääkiekon sarjataso ja Suomen Jääkiekkoliiton mestaruussarja. Se perustettiin keväällä 2000 silloisen I divisioonan tilalle samaan aikaan kun ylin sarja, jääkiekon SM-liiga suljettiin väliaikaisesti. Kolmas taso suomalaisessa jääkiekossa on nykyisin Suomi-sarja.

Suomen Jääkiekkoliitto haki Mestiksen sana- ja kuviomerkille tavaramerkkejä 22.1.2004. Ne rekisteröitiin 29.10.2004, ja rekisteröinnit uusittiin kymmenen vuotta myöhemmin syksyllä 2014.

Kuviomerkki on rekisteröity laajasti kattamaan myös muun muassa paperiset ja metalliset oheistuotteet, tekstiilit, vaatteet ja jalkineet, urheiluvälineet, mainonta, kuljetukset sekä koulutukset ja tapahtumat.

Vuonna 1929 perustetulla Suomen Jääkiekkoliitolla on yhteensä 11 voimassa olevaa rekisteröityä tavaramerkkiä. Joukossa ovat mm. Finnhockey- ja Leijona-kiekkokoulut.

Kausi 2017 – 2018

Kuluvalla kaudella 2017-2018 Mestiksen kausi alkoi syyskuun lopussa. Runkosarjassa pelataan 12 joukkueen nelinkertainen sarja. Lisäksi kolmessa neljän joukkueen lohkossa pelataan kaksinkertaiset välisarjat. Runkosarjan kokonaisottelumääräksi tulee näin 50 ottelua.

Runkosarjan jälkeen pelataan välierät, puolivälierät ja loppuottelut. Mestiksen kauden 2017-2018 voittaja on selvillä viimeistään 18. huhtikuuta 2018.

Nykyisin Liigassa pelaava Mikkelin Jukurit on toistaiseksi Mestiksen menestynein seura seitsemällä mestaruudella, neljällä hopealla ja yhdellä pronssilla.

Mestiksen hallitseva mestari on puolestaan savonlinnalainen SaPKo.

 

Kiekkoa Suomessa kolmella eri vuosisadalla

Suomi-kiekon historia kertoo, että jäähockey-peliä pelattiin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1899.

Nykyisin laji on Suomen suosituin urheilulaji, jolla on lähes 200 000 aktiivista harrastajaa. Seuroja on yli 400 ja joukkueita yli 3 000. Kausittain pelataan yli 40 000 ottelua, kun liigan pelejä ei lasketa mukaan.

 

Teksti: Marjo Rautvuori, Suomen Jääkiekkoliitto, PRH
Kuvat: Suomen Jääkiekkoliiton kuvapankki / Juuso Akkanen ja Karolus Kaarlehto

 

Muita vuosikymmenen tunnettuja tavaramerkkejä: 
PASSELI rekisteröintipäivä 30.5.2003, haltija Visma Passeli Oy
HopLop – rekisteröintipäivä 14.9.2007, haltija HopLop Oy

”Maailman ensimmäinen saippuabrändi.”

Sunlight

Tuotenimelle Sunlight haettiin tavaramerkkiä Suomessa uudenvuodenaattona 1911, ja se rekisteröitiin tammikuussa 1913. Tavaramerkin omistaa Unilever Finland Oy. Sunlight-tavaramerkin kuviolle haettiin suojaa Suomessa vasta vuonna 1992.

Pyykinpesuun tarkoitetun Sunlight-palasaippuan kehitti William Lever, ja tuotanto alkoi Englannissa 1880-luvulla.

Aikakaudelle poikkeuksellisesti saippualle oli annettu heti harkittu tuotenimi, jota mainostettiin lehti-ilmoituksissa.

Nykyisin tuotenimellä myydään muun muassa astianpesuaineita ja käsisaippuaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muita vuosikymmenen merkittäviä tavaramerkkejä:
ASPIRIN– rekisteröintipäivä 14.12.1911, haltija Bayer Intellectual Property GmbH, Monheim am Rhein, DE
NIVEA– rekisteröintipäivä 22.4.1909, The Gillette Company LLC, Delaware, US

Suomalainen rakentamisen innovaatio

Siporex

Siporex on suomalaisen Lennart Forsénin 1930-luvulla kehittämä, höyrykarkaisumenetelmällä valmistettu kevytbetoni. Siporexia käytetään niin rakennusten ulko- ja väliseinissä kuin ylä-, väli- ja alapohjissa. Siporex-harkoista ja elementeistä valmistetaan muun muassa paloseiniä ja -muureja. Ylijäämästä tehdään kevytbetonimursketta ja kevytbetonijauhetta.

Siporexin perusraaka-aineita ovat sementti, hienoksi jauhettu hiekka, vesi ja masuunikuona. Raaka-aineet annostellaan viiden kuutiometrin kokoiseen sekoittimeen, josta juokseva seos valetaan vakiokokoisiin teräsmuotteihin.

Suomessa Siporexia valmisti vuoteen 2013 asti H+H, jolla oli alun perin Lohjan Kalkkitehtaan 1972 perustama tehdas Ikaalisissa. Tehtaan lopettamista edeltävänä vuonna Siporexista valmistettujen Jämerä-kivitalojen valmistus ja myynti siirtyi virolaiselle Aerocille, jolla on kevytbetonitehdas Virossa. 

Lohja-yhtiön Siporex-liiketoiminta juonsi juurensa vuonna 1935 perustettuun ja vuonna 1947 Lohjan Kalkkitehtaan ostamaan Sasekaan, jolla oli juuri ennen sotia rakennettu tehdas Helsingin Vuosaaressa. Tehdas valmisti Kahi-kalkkihiekkatiiliä ja Siporex-kevytbetonia. Vuonna 1972 Lohja perusti Siporex-tehtaan myös Ikaalisiin, ja tuotanto siirrettiin sinne kokonaan niin, että Vuosaaren toiminta loppui 1978. 1990-luvun alussa, kun Oy Lohja Ab ja Wärtsilä yhdistyivät Metraksi, Ikaalisten tehtaan ostivat Lohjan palveluksessa olleet Eero Kalliokoski ja Juha Vine, jotka myivät tehtaan 1999 tanskalaiselle H+H:lle.

Lähde: PRH, Wikipedia, H+H

 

 

 

Muita vuosikymmenen merkittäviä tavaramerkkejä:
HETEKA– rekisteröintipäivä 8.9.1933, haltija HETEKA OY
KOSKENLASKIJA– rekisteröintipäivä 14.9.1935, haltija VALIO OY


“Maailma on ansainnut Kiasman”

 

Nykytaiteen museo Kiasma perustettiin 1990. Museo toimi ensin väliaikaistiloissa Kansakoulukadulla ja vuotta myöhemmin saneeratussa Ateneum-rakennuksessa. Kaksi vuotta perustamisen jälkeen julistettiin arkkitehtikilpailu Nykytaiteen museon suunnittelemiseksi. Yhdysvaltalaisen Steven Hollin ehdotus Chiasma valittiin kilpailuun osallistuneen 516 työn joukosta. Kiistellyn ja ristiriitaisiakin tunteita herättäneen Nykytaiteen museo Kiasmaksi nimetyn museon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1996.

Kiasma-rakennus on merkittävä arkkitehtuurikohde aivan Helsingin ytimessä

Rakennuksen avajaisia vietettiin toukokuussa 1998. Jo avajaisviikonloppuna museoon virtasi sankoin joukoin uteliaita. Avajaisten jälkeen Kiasma on lunastanut paikkansa vuosi toisensa jälkeen yhtenä Helsingin suosituimmista taidemuseoista ja tunnetuimmista matkailukohteista.

Rakennuksen suunnittelun lähtökohtina on ollut ajatus zenmäisestä rauhasta sekä inhimillisestä mittakaavasta. Eri tavoin kiertyvät portaikot, kaartuvat käytävät ja rampit johdattelevat katsojaa halki Kiasman kaikkien viiden kerroksen.


Valtion taidemuseo haki tavaramerkkirekisteröintiä sanalle KIASMA 21.7.1998. Se rekisteröitiin kahden kuukauden kuluttua 30.9.1998. Tavaramerkki on rekisteröity kulttuuritoiminnan lisäksi myös mm. painotuotteille, koruille ja lasitavaroille.


Suurta taidetta ja suuria tunteita

Kiasma-brändin kantava voima on taide ja sen kohtaaminen. Nykytaiteen suurten kansainvälisten tähtien ja eturivin nuorten suomalaistaiteilijoiden tuotanto on tullut tutuksi Kiasmassa. Robert Mapplethorpesta Jani Leinoseen, Bruce Naumanista Eija-Liisa Ahtilaan. Lisäksi Kiasma on loihtinut esitys- ja tapahtumatuotannoillaan väriä ja puheenaiheita.

Visiitti Kiasmassa on innostava tapahtuma, niin pienten työpajavieraiden kuin koululaisryhmienkin kohdalla. Kiasman kokoelmissa on yli 8000 teosta, ja ne karttuvat noin 100 teoksen vuosivauhdilla, ja niitä esitellään vuosittain vaihtuvissa teemallisissa näyttelyissä. Osana Kansallisgallerian kokoelmia ne ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä.

Teksti: Kiasma, PRH

 

 

Muita vuosikymmenen merkittäviä taide- ja kulttuurialan tavaramerkkejä:
Design Forum Finland rekisteröintipäivä 15.1.1999, haltija Suomen taideteollisuusyhdistys ry
Muumit Mumin the Moomins – rekisteröintipäivä 15.3.1999, haltija Moomin Characters Oy Ltd